Agia ja hölkkää

Eilen oli Vertin treenit, haasteellinen pätkä, mie en vaan pysynyt perässä, kun upposin siihen hiekkaan. Välistä vedoissa tai takaakierroilla olin tod. myöhässä ja reenin jälkeen tajusin, että olisi helpottanut tilannetta, jos olisin sitä luottoa antanut koiralle ja lähtenyt vaan rohkeesti itse etenemään. Lisäksi tehtiin keppejä ja puomia treenin lisäksi.

Elmo liiti monen viikon jälkeen ja liitikin kirjaimellisesti - ekan puomin kontaktin yli! Muutenkin höpöili, haukkui lähdössä(!), karkasi väärälle hypylle, mutta saatiin pätkä menemään hyvin. Onneksi Jari käskytti ohjaamaan oikeesti, taas miulla oli jotain ihme pyllistelyä ohjaus..Niin Elmo teki lyhyesti, kun taukoa ollut. Joonas oli kiltti ja toi Elmon vasta kasiksi kasvikselle ja lämmitti sen hyvin ja heti miten oman vuoron jälkeen lähdettiin loppujäähkälle, sen jälkeen lisäsin vielä villapaidan alle, kun kävin itse vielä hallissa. Innostuttiinkin Lauran ja Jarin kanssa kuntoilemaan, mm. juoksemaan siinä "suossa", pujottelemaan keppejä, "viestinä" putken ympärijuoksua jne. + venyteltiin! Kerrankin läksin treeneistä hikipäällä, kun yleensä se ehtii jo kuivua ja vilu tulla... Elmo sai vielä kotona hauikseen kylmähoidon ja aamulla oli oikeen vetreessä kunnosa, ei merkkejä eilisestä rasituksesta. Eli Elmokin starttaa launantaina. :)

Eilisestä innostuneena kävin tänään Vertin kanssa pienellä hölkällä, jipii. Onkohan muutes järkeä ottaa Vertti mukaan, kun kohta se menee vielä kovempaa ja vaikka itse nopeutuisin, en pysy perässä! ;) Ei vaan, tekee Vertinkin kunnolle juoksulenkit hyvää. Vitsit miten voi koiran liike olla ihanaa katsottavaa, esim. mäkiä, missä mie puuskutin ja runnoin itteeni ylöspäin väkisin, Vertti menee tyynellä ilmeellä ravaten ja niin kevyesti...Jatkan kyllä sitkeäesti lenkkejä, vaikka leikkaamaton polvi kipuilikin matkan varrella, mutta jos se häviäisi lihaskunnon parantuessa. Tai sitten se on vaan hyväksyttävä tosiasia, että miusta ei ole (lenkkien)juoksijaksi ja pysyttävä siinä vesijuoksussa. Kylmät tulossa ja talvihan on aina ollu se pahin aika.. :( Viime talvenahan vannoin, että agia en kisaa joulu-helmikuu välillä, juurikin pakkasten ja polvien kipuilun vuoksi. No katsotaan missä vaiheessa luovutan, riippuu tietty keleistäkin, miten pakkaset alkaa paukkumaan. Treeneissä ei onneksi tartte olla niin pitkiä aikoja kylmässä, että ne menee, ainakin ennen mennyt. Mutta nyt loppuu ruikutus, mulla on kuitenkin jalat millä pystyy liikkumaan ja olen niistä kiitollinen! Elämään pystyn ilman niitä agikisojakin. :) ja kyllä se kesä tulee taas talven jälkeen.

Agia, fyssaria, vieraita, lekuria, lukemista, huimailua...

... siitä se elämä on koostunut, mutta hengissä siis ollaan! Pikakelauksena (tai varmaan aikas pitkänä postauksena) muutama viikko, jos nyt taas pysyi päivitysrytmi parempana. :)

13.10 oli keskiviikon agit, vain Vertti, sillä Elmo oli vielä saikulla omalta vuoroltaan, enkä sitten jäänyt enää Netallakaan reenaamaan, kun pää oli kovin kipee. Luin kovin, sillä seuraavana maanantaina oli iso tentti, neljän kirjan paketti, josta ei ole vieläkään tullut tulosta, joten elämme jännittäviä aikoja! ;D Niin, ennakkoon yritin mahd. paljon lukea, sillä torstaina tuli Asta ja Iita-vauva kyläilemään. Oli kyllä niin mahti muksu, että miekin voisin tehdä vaiks heti lapsia, jos joku takais että sais noin hyväntuulisen. Yölläkään en kuullu itkua!? :) Vertti oli aivan sekaisin onnesta! Ja mikä parhainta, se käyttäytyi niiin aikuismaisesti, varo Iita jne. Astakin ihmetteli mitä oli tapahtunut reilussa puolessa vuodessa. Vertti on ottanut vastuuta elämästään ja on isoveli Q:lle! Oiskohan ollu lauantaina kun ihmettelin missä Vertti on, oli mennyt kodinhoitohuoneeseen ja heilutti pyykkikopalle häntäänsä ja piippasi, Astan tuoksu! Voi toista, tykkää niiiin paljon.. ja perjantaina kun saatettiin Asta autolle ja tultiin sisälle haisteli naulakkoa missä Astan vaatteet oli ollu ja meistä ei välittäny pätkääkään, vaan meni ikkunaan katsomaan Astan perään..istui sängynreunalla pitkään ja sitten kävi apeana siihen nukkumaan.

Niin juu, torstaina käytiin aamulla Elmon kanssa fyssarilla ja paraneminen oli hauiksesessa lähtenyt hyvin käyntiin. :) Ja Laurakin kävi torstaina Quun trimmailemassa. Eikä vieraat siihen loppuneet, lauantaina tuli sitten Tomi ja Tara kyläilemään. Quru ei tykännyt Tarasta sisällä lainkaan, mentiin ulos ottamaan vastaan ja siinä kaikki ok, lenkille mentiin ja Quru oli kaveria konsanaan, mutta sisälle kun tultiin, Q meni vouhkaamaan Taran eteen ja kerran Tara sitten pöläyttikin räkänokan, mitäs meni huutelemaan. No yö meni ja pojat nukkui meidän kanssa makkarissa ja Tara sai valloittaa muun talon Tomin kanssa ja taas aamulenkillä oltiinkin kaveria. Tää oli jotain aikas outoa!? No Tomi lähti niin luin, luin ja luin... koirat tylsistyi.

No keskiviikkona Vertti tuurasi Elmoa reeneissä, kun Elmo oli edelleen pienemmällä rasituksella. Vertti teki siis tuplareenit. Omissa tein vain yhden pätkän. Elmon ryhmässä sain hyviä kommentteja Kettu-kelpien Jarilta. :) Olen ehkä hiukan hätäinen ohjauksessani Vertin kanssa. Lisäksi kun kasviksella ei pääse sitä vähääkään ite eteenpäin, niin olen aivan myöhässä tai sitten jo yrittämässä kiriä etumatkaa, kun pitäis vielä olla ohjaamassa...

Torstaina sitten oli Qurun vuoro fyssarilla ja Elmo siinä sivussa ottamaan laseria hauikseensa. Quru, the pomppumies oli reisistään ja vähän sieltä sun täältä juntturassa, joten jotakin jo selvästi havaitsen omilla hierontataidoillanikin. Lisäksi olimme katsoneet sen maahanmenoa, että jäykkää oli. ja kaiken lisäksi kun havaitsin jätkän olevan piukeena kuin kummari, huomasin oikeessa polvessa pientä naksetta.. Qurukin sai laseria ja kotiohjeeksi pomppimisen rajoittamista. No nyt on sitten makkarin ovi kiinni, jotta jäisi se sata hyppyä sängylle ja alas pois, kun aivan parhautta on Vertin kanssa rallata olkkari-eteiskäytävä-makkari rallia. No nyt se hyppii kahta kauheemmin paikallaan, esim. kun tulee kotiin, se hyppää miun mahaan ja ottaa siitä kimmoketta ja menoksi.. välillä se heittelee leluja ilmaan ja hyppii niiden perässä jänöloikkia, jos muuten ei ole pomppimisen aihetta. Tiivistettynä siis: pomppureidet olivat jumissa. Myös Qurulle kokeiluun kylmähoitoa selkään. Hannele sanoi Qurusta, että todella hienosti käyttäytyi ja malttoi olla ikäisekseen. Ei varmaan uskonut, että saadaan mies pötköllään pysymään, kun sisäänsaapuminen oli taas vauhdikasta; häntä tötteröllä saapasteli sisään kuin paikan omistaja. konsanaan! ;D

No sitten pojat vietti isi-poika weekendin ja mie oli laivalla (Tukholmassa päivä) äiskän kanssa (Saku oli Penttisessä hoidossa) ja kotiuduin tiistaina, hiukan väsyneenä. ;) jos haluaa kunnon menoa, kannattaa nähtävästi lähtä äiskän kanssa liikenteeseen!! ;) Noin vähän en ole nukkunut aiemmilla reissuilla. Ootan innolla mahdollista tulevaa etelän reissua talvella.. Pojat oli leikkineet mm. namin piilotusta. Joonas oli keksinyt, että jos nameja viskoo lattialle, Vertti käy niin kuumana, että Qurulla on tukalat oltava, mutta jos laittaa koirat pihalle, piilottaa sillä välin namit ja laskee sisälle, Quru saa myös etsittyä nameja --> menee eri huoneeseen kuin Vertti. :) Sitten ne oli pelanneet nina ottossonin älypelejä. Huippua, että Joonaskin oli aktivoinu poikia, ettei mammam tullessa kotiin ollu lauma villikoita vastassa (tai no olihan niitä siltikin ;)), mutta että niillä oli ollu puuhaa. Ainiin, ja kiltisti olivat tehneet kylmähoidot, sillä tiistaina Qurukin asettautui kuin vanhatekijä pötköttelemään ja nautiskelemaan. :)

No keskiviikkona taas fyssarille Quru kanssa ja Elmo taas siinä sivussa nauttimaan piip-piip-laitteesta eli laserista. Quru oli aivan eri mies. Vastaa selvästi hyvin hoitoon kun on vielä niin nuoret lihakset. Lihaskireys oli poissa ja laseria jollakin tietyllä taajuudella annettaessa ei enää reagoinut, mutta se polvi naksui vieläkin. Hannele konsultoi ortopedi Sointu Jalkasta, pitäisikö tulla näyttämään ja vastauksena että jep. No varasin heti perjantaina ajan ja nyt maanantaina käytiinkin.

Sointu kopeloi ja huomasi myös naksumisen. Halusi rauhoittaa kunnolla, jotta pääsee kunnolla kopeloimaan ja samalla röntgenkuvat. Pyysin myös selästä ja lonkista, samalla rauhoituksella ja tiedetään, ettei siellä ole jotain. No selässä ei luupiikkejä, jes. Lonkat priimaa tulossa eli A:ta olisi näillä näkymin kasvamassa! jes. :) mutta siis vielä kehitys kesken. Polvea ei lekuri saanut luksoitumaan edes rauhoituksessa, mikä siis todella hyvä juttu, mutta lumpio nousee hieman urastaan, eli napsuminen johtuu siitä. Kysyin, mitkä nämä olisivat, niin ei edes 1:n polvista puhuta. Kontrolli 3 kk päästä, sillä kehitys kesken, mm. kasvulinjat auki myös polven alueella ja etenkin sääriluun harjanteen eli kyhmyn kehitys vielä kesken. Lääkäri epäili rasituksesta johtuvaksi, sillä kehitys vielä kesken ja käyttää paljon juuri takapäätään (ja erityisesti ne pystysuoraan hypyt rasittaa polven aluetta ja varsinkin suoransiteen kiiinityskohtaa).

Onneksi olen pitänyt periaatteestani kiinni, että agia vasta sitten kun koira on tutkittu, meinaan Sointu sanoi, että juuri kyhmyn kehitykseen tässäkin vaiheessa (ikää jo kuitenkin 7 kk) voisi vaikuttaa sellaiset toistuvat liikkeet (esim. agissa tulevat). Annamme miehen rauhassa kehittyä loppuun ja pysymme yhä siis tokomiehinä, toki kontakteja voidaan alkaa pikkuhiljaa työstämään jne. Liikuntaakin saadaan harrastaa, mutta ei mitään repiviä pallonheittoja ja hipparallitkin rajatulla alueella. Sänkyralliakaan ei niin pahana pitänyt, mutta pomppii tuo ihan riittävästi ilman sitäkin, joten makkari saa välillä olla kiinni, johan meillä menee kohta jouset poikki uudesta sängystä!! ;D Pakkopaitaan ei siis tartte pukea! :) ja itse asiassa eilenkin kun kävin Qurun läpi, en naksetta tuntenut..toivotaan, että kehitys vie sen mennesseen. Tai ei ainakaan tuosta muutu muuksi.

Mutta sittenhän on vielä jännitettävänä ne kyynärät. Pessimisti ei pety, joten en juhli ennen kuin nekin on tutkittu. Elän kuitenkin toiveekkaana, että agiradoilla kurvaa jossakin vaiheessa meidän musta kiituri, pomppukalle: Salama mcQueen.. ;D Ja kun fyssari "pelotteli", että jos siellä on vaikka kierukassa jotain tms. Mie itse epäilin, että mitään kovin vakavaa ei voi olla, Qurun liikkumisesta päätellen. Koskaan se ei ole keventänyt tms. mitä luksaatiokoirat tekee.. Ja tiedän itse polvivaivaisena jotakin siitä kun polvi ei toimi ja liikkuminen not nice.... Mutta jo mielenterveyteni kannalta oli parempi selvittää ja tietää missä mennään kuin elää epävarmuudessa ja kuvitella ja nähdä vikaa sielläkin missä sitä ei ole.. ja kaiken syynähän tähän miun "terveysfanaattisuuteen" on Elmo, mein rakas sekundasami. Jos jotakin positiivista hakee Elmon vaivoista, on se, että olen oppinut tarkkailemaan (vähän liikaakin) koirien liikkeitä, asentoja, venyttelyjä jne. Parempi puuttua ajoissa, kuin liian myöhään.

Ja mikä oli huippua tuolla lekurireissulla, sain selville, että Soinnun tyttärellä on Morriksen isä eli Vertin ukki Börje. Sain jo eilen kuvia ja voi että mie itkeä vollotin, ihan Moon silmät, kun kuvissa peitti kuonon, oli kuin mamman moo.. Jospa pääsisin näkemään livenä. :)

Sunnuntaina Quru sai trimmiin. Edelleen se toinen korva on lurpallaan.. siis se toinen mikä oli lurppa on nyt tosi nätti. Q haluaa olla spanieli, ainaskin puolikas sellainen! Lisäksi käytiin Lauran & tyttöjen & Marjon & tyttöjen kanssa lenkillä Jatin vuosikokouksen jälkeen. Vertillä on siis uudet tyttökaveri(t) Zelda ja sen pikkusisko Fiona. Muuten ollaan vaan lenkkeilty, jumpattu ja venytelty, tehty kosketusalustaa ja muita pieniä sisäjuttuja, mie yritän oikeesti opiskella, mutta tää syysväsymys haittaa. Laivan jälkeen podin pahaa keinutusta, juu se on normia muutama päivä, mutta kun se palas sellaisena huimauksena, tiiättekö kun lapsena leikki jonkun aikuisen silmälaseilla ja maailma meni ihan oudoksi! Sellainen oli mulla olo vielä sunnuntaina, mutta siitä se on lähtenyt vähentymään...

Tänään aamulla käytiin tokoilemassa. Aamulenkin jälkeen löhöilin sohvalla ja vitsailin Joonakselle, että varmaan nukahdan tähän ja myöhästyn tokoilemasta, no niinhän siinä kävi..;D No reiilun vartin olin myöhässä, mutta hyvin ehdittiin reenimään. Elmo sai jäädä kotiin kera possunkorvan.

Quru ensimmäistä kertaa ikuna haihatteli omiaan, litsutteli kuralammikoissa, lähti viipottelemaan nuuskien jne. No pistän reenaamattomuuden piikkiin. Muutama luoksetulo tehtiin ja maahanmenoja, menee paljon nopeammin, joten lihaksiston kireys selkeesti vaikutti aiemmin. Sitten lekittiin nahkarukkasella mikä voitti näätänäätäliinin kivuudessa 100-0! outoa. Quru teki toisessa setissä namikulholle eli eteen-irtoamista ja saikin aamuruokansa siitä. Nyt oli mukana hyvin, ei haihattelua. Saattoi myös ollla liian nälkäinenkin kunnolliseen keskittymiseen. En siis tee vielä onkelmaa siitä mikä sitä ei ole.. :)

Vertti oli mahti! Taidettiin tehdä seuruuta ja muutamat luoksetulot sekä luoksetulon pysäytyksiä namin heitolla yli. Ja syy miksi oli mahti, tehtiin toisessa setissä paikkamakuu ja n. 10 m. päässä makasi tärpeillä oleva tyttökamu Zelda. Piippausta oli, mutta se kesti ja kävin autonkin takana hetken piilossa! Ja vielä ennen paikkamakuuta Zelda ehti käydä itteensä tarjoamassa ja esittelemässä Vertille pariinkin otteeseen, kun Z oli niin vailla miestä! ;) Palkkana aamuruoka (nappulaa kera karjalanpaistin liemen), mistä osan söi ja osan vasta autossa, kun eihän sitä mahatäynnä jaksa naishommia, jos vaikka oliskin lykästänyt täydellisesti!

Mie reenasin myös Netalla, se oli huippu, aivan tulee Moo mieleen sen mottorista, eikä piipannu sillain kuin tehdessään Lauran kanssa. Netalla voisin reenata lisääkin, jos miun annetaan? ;) Sille pitää antaa pähkinöitä purtavaksi, niin johan lähtee piippaukset pois, myös kehuminen pitää olla rempseetä, sellaista äijämeinkiä, good boy!! ;)

Vertillä vielä tänään agit ja Elmokin pääsee reenilöihin. Viime viikollahan olisi jo muuten saanut, mutta kun sai samana päivänä laseria, niin levossa oli se ilta oltava. Mutta tänään kasviksella riemu räjähtää ja pikkuE sanoo Väyh, voouh, Räyh! Nyt mie opintojen pariin tai ehkä pikku päiksyille... :)

Killerin tokot

Käytiin tänään ne perinteiset tokoilut Killerillä. Mukana meiltä Vertti ja Quru. Elmo sai jäädä huilimaan ja pullaa leipomaan Joonaksen kanssa. ;D Seurana Laura, Netta ja Muffy.

Vertillä oli hyvä ote, en tiedä vaikuttiko se, että alkuun käytiin hihnakävely, mutta innolla ja keskittyneesti teki hommia. Seuruuta, muutamat jäävät ja luoksetulot. Noutoa niin, että Laura antoi kapulan ja Vertti toi miulle. Hirmunen into, kun Laurakin osallistui Vertin kanssa tekemisiin. :) Se niin tykkää Laurasta! Sitten kahdesti nouto kokonaisena, ekalla annoin suoraan heitosta lähteä, toisella odotuksesta. Vielä tehdään jatkossa noita suoraan lähtöjä, jotta saadaan noudosta superkiva ja vauhti hyväksi. Toisessa setissä pikkusen seuruuta ja yksi liikkeestä maahan, se oli hyvä. Sitten kaukoja, ensin normisti, mutta sitten uutena juttuna takapalkalla. Vaati paljon keksittymistä ja ei ekalla monestikaan istumaan noussut, mutta uskon, että tästä se etenee. Ja oikeastaan siellä takana oli 2 palkkaa, nami & Laura. ;D

Quru teki muutaman sivun ja sitten luoksetuloja ja kaulaliinalla revittelyä. Toisessa setissä noudon alkeita ja kapulaan sytyttämistä. Isolla innolla lähtee kapulan perään, eikä ongelmaa sen suuhun ottamisessa tai kantamisessa. Sitten näätänäätäliinillä riehumista. Sitten kosketusalustaa, ekaa kertaa ulkona, hyvin onnistui. Loppuun vielä paikkaistuminen extraherkulla. Istuen, koska maahanmeno oli hankalaa, ne reidet on niin kireänä! Voi meiän pomppukallea. :( Isommat lihakset kohta kuin Elmolla...oon nyt parina päivänä hieronut, niin selvästi ovat vetreytyneet. Varaan silti fyssarin, niin saa katsottua Q:n läpi ja saa ammattilaisen vetreytystä. Ei se ainakaan pahaa tee.

Loppuun käytiin vielä rauhallinen kävely, niin oli jopa Qurukin väsynyt kotiin tultaessa. jes. ;) Elmo oli kerrankin porukan virkein, mutta liittyi kuitenkin unijengiin.

Kuvia mätsäristä..

...kiitokset jälleen Laura M:lle. :)

Tämä homma vaatii tarkkaa ja keskittynyttä otetta...molemmilta. ;)


Poseeraus ennen kehään menoa:

ja sitten menoksi...Ai, miten niin kaivataan harjoitusta liikkeiden esittämiseen? ;)

Mutta onneksi jo jotain osattiin!

Unohtui äsken; nyt ollaan sit Netan kanssa jo poseerauskehätkin korkattu, meinaan vein punasten kehässä Nepatsun, kun Laura vei Muffyn. Netta oli sitä mieltä, että äksoniä, äksöniä, en varmasti mitään tässä nyt rupee esittämään! ;) Ajatteli vissiin olevansa agi- tai tokohommissa!

Mätsärissä

Tänään osallistuttiin koko porukan voimin eläinten viikon marssille ja mätsäriin Elmon ja Qurun voimin. Vertti joutui nyt olemaan se venaaja, kun muut ovat joutuneet kiertämään sen kisareissuja.. ;D Ehkä seuraavalla kerralla on Vertin vuoro päästä esiintymään tai sitten ei, se onkin toiminnanmies. Menossa mukana oli myös Laura ja tytöt sekä Marjo ja tytöt. Shelamit valloittivat kehät...

Quru esiintyi vallan mainiosti, liikkeiden esittämisessä paljon petrattavaa, mutta seisoa jaksoi todella hyvin, ihan yllätyin miehen esiintymiskyvyistä. ;) Qurulla ei ollut paria, mutta tuomari arvioi antaako sin vai pun ja punaisella mentiin jatkoon. Pöydällä seisoi coolisti, hyvin antoi hampaat katsoa ja pallit yms. Tuomarin kommentit oli, että reipas ja avoin ja hyvin käsiteltävä, seuraa handleria kuin hai laivaa. Liikkeet oli meinaan sellaista kontaktikävelyä...Punaisissa sitten irtosi 5.sija. Hyvä pikkuQ! :)

Elmo taas keimaili itselleen sinisen, häviten kaverilleen Zeldalle, mutta sillä mentiikin yllättäen aikas pitkälle = BIS7. :D Elmo esiintyy = kuin patsas paikallaan. Hampaat melkein esitteli taas itse, kun annoin näytä käskyn..nostaa valmiiksi jo ylähuulta tuomarille..hassu. Ruokaa sai ~ 3kg, mutta ne menee eteenpäin, sillä onhan mallin linjoistaan huolehdittava... ;)

Nyt on väsyneitä poikia, ainakin hetken. Joten opintojen pariin...

Vertin, Netan ja Qurun kanssa agia

Eilen Vertillä treenipäivä. Vertti ei ollut aivan oma itsensä, se otti painetta muista koirista, se ei halunnut hypätä sinne missä kovasti haukkuva pumi meni (tosin välimatka oli hyvin lyhyt!), liekö mieli olisi tehnyt mennä perään, mutta kun ei saa, paree välttää sinnepäin menemistä..Eka pätkä oli suht vaikeeta pyöritystä, mikä saatiin kyllä ihan ok menemään. Toisessa setissä keppejä, niin että putki tarjolla lähellä ja piti kääntä 180astetta, nää onnistui ja aikas hyvin jo hakee myös eri kulmistakin. Loivasuljettu tuntui vaikeimmalta. Olisin luullut avon olevan, mutta näin ne asiat muuttuu.

Elmo siis saikulla, niin pääsin viemään Nettaa. hih. Hauska kokemus, toivottavasti joskus uudelleen, meinaan Netta oli aikas pihalla, samoin ohjaaja. Ei ihan ekasta kerrasta yhteinen sävel löytynyt. ;D Mutta loppua kohti parani ja Netta tajus, että ai tämänkö kanssa tässä hommia tehdäänkin. Hirmu kuulaisen tuntuinen oli, verrattuna esim. Verttiin. Yhdessäkin kohti: ei katsonut putkeen päinkään, kuten odotin sinne karkaavan. Ai miksi, no kun Vertti olisi siellä ollut! ;D

Quru pääsi myös mukaan, jotta energiavarastoja saataisiin tyhjäksi edes vähän. Aluksi otin halliin radan rakennuksen ajaksi, hienosti oppi räksyttämään laidalla odottaessaan. Se on vaan niin hassu, kun tullaan johonkin kentälle missä muita koiria, ihmisiä jne. se tarjoo hommia, nyt sitä sivua. :) Loppupuolella mentiin hallin toiseen päähän tekemään agihommia Lauran avustuksella, Kiits avusta! :) tehtiin putkea, missä ongelmaksi tuli paikallaan istuminen, karkas aikas monesti sinne putkelle. Tiedämme siis mitä treenata. Sitten herra tarjos itse puomille menoa niin pitihän sitä muutamat kerrat mennä edestakaisin. Ekalla kerralla hiukan mietitytti, mutta seuraavilla olikin miulla haaste pysyä perässä ja katsoa ettei se lennä sieltä alas. Sitten tehtiin keinun paukaukseen ehdollistamista. Mie haluun, että se niin rrrakastaa sitä pamausta ja tietää sen olevan se palkan paikka. Loppuun luoksetulo Lauran pitäessä kiinni. Ja arvatkaas kun tultiin kotia klo. 23.00, Q se vaan jatkoi puuhasteluja, lelut ja luut sai kyytiä. Yritti Vertin saada hippasille, mut Vemu oli toista mieltä - nyt on yö, nukkumaan siitä kakara!

Fyssaria ja vähän muutakin

Aloitetaan maanantaista. Käytiin Killerillä tokoilemassa vähäsen ja lenkkeilemässä. Menossa mukana Laura ja tytöt sekä uudet tuttavuudet Marjo ja shelamitytöt Zelda ja Fiona. Vertti vallan ihastui Zeldaan ja olis niin kovin tahtonut astumishommiin..ylläri?! ;)

Vertti teki hyvää seuruuta pätkän. Sitten pari luoksetuloa, joista oli vauhti poissa? Tuli kyllä, mutta ei kuten yleensä. Sitten kaukoja, joissa alkuunsa hiukan jumitteli, mutta paranti hommaa. Lopussa paikkamakuu Netan ja Zeldan kanssa. Kävin tovin piilossa. Hyvin pysyi, mutta kauheella ilmavainulla yritti ottaa selvää mikä neiti se oikein viereen on tullut, kun ei ollut vielä haistelemaan päässyt. Ensin työt, sitten huvit! ;) Hyvää häiriötäkin, kun pari autoa ajoi koirien ja meidän välistä.

Elmo teki pari luoksetuloa. Se laiskimus ei vaan jaksa istua, vaan monesti valahti maahan.. ja kyllä se tietää mikä on homman idea, maassamakaaminen on vaan helpompaa. :D Elmollekkin paikkamakuu Muffyn kanssa. Fiona oli hyvä häiriö laidalla.

Quru tais tehdä sivuja, muutaman luoksetulon ja paikallaoloa. Lisäksi tsekkailtiin sen maahanmenoa. Se jättää takajalat sillain oudosti. Alkuunsahan se ei silloin tahtonut maahan mennä, mutta nyt menee, mutta omituisesti...ehkä johtuu iästä ja kropan hallinta ei ole vielä täydessä terässä. Tätä seuraillaan.

Eilen olikin aamusta Elmolla ja Vertillä fyssariajat Hannele Kerkelällä. Kuten arvata saattaa Elmo oli huonommassa kunnossa. Pahin ongelma oikean kyynärän seutu. Olen itsekin ihmetellyt kun se ei anna miun taittaa kyynärää koukkuun hieroessa, jäkittää vastaan. Jos ei tulevat hoitotoimenpiteet tuota tulosta, kuvataan kyynärä, sillä se oli Hannelen mielestä huolestuttavan outo. Olisipa tajuttu kuukausi sitten kuvata kyynärätkin uudelleen, nehän on silloin 2005 kuvattu puhtaiksi. Mutta uskon vahvemmin vieläkin sen olevan lihas/pehmytkudos peräistä vaivaa. Hauislihas oli hyvin kireänä. Elmo sai laseria siihen ja muihinkin kireisiin paikkoihin, mm. niska oli aivan jumissa. Pahempi puoli on siis oikea, mikä siis vaivannut ajoittain keväästä/kesästä asti. Olkahan kuvattiin ja se oli ok. Nyt siis 50%liikuntaa ja viikon ajan paristi päivässä 10-15 min kylmähoitoa hauiksen seudulle. Ensi torstaina uusi aika ja katsotaan tilanne.

Vertti puolestaan oli paljon paremmassa kunnossa. Oikea puoli on heikompi lihaksistoltaan ,mitä hyppyseminaarissakin epäiltiin puoltamisen johdosta. Tokokoirat seuraamaan myös oikealla.. ;) Ei vaan, onhan meissä ihmisissäkin puolieroja, mutta tietääpän vahvistaa tuota oikeaa. Reisissä oli hieman kireyttä. Verttiäkin lahjottiin laserilla, alkoi nauttimaan ihan selvästi. :) Vemulla ei tarvetta heti uudelle käynnille, omalla ylläpitohieronnalla ja sitten liukkaiden aikaan tsekkaukseen.

Quru oli oikein mallikkaasti ollut sen kolmisen tuntia yksin. No iltapäivän aikana se kunnostautui... mie luin sohvalla ja luulin sen syövän rahilla luuta, no se luu olikin miun nokialainen... näyttö puoliksi pimeänä, kauniita kulmahampaiden kuvia ympäri puhelinta. Onneksi olikin puhelimen osto jo mielessä ja söi tuon, eikä sitten uutta (tai ehtiihän se senkin tehdä). Eikä siinä vielä kaikki. Uudet sohvatyynyt tai onneksi vasta toinen niistä sai myös kyytiä illan aikana kun oli koneella, pari reikää löytyi kun yllätin miehen painimasta (nylkyttämästä) sen kanssa. No illalla huomasin, että makkarin koristetyynystäkin oli kulma syöty! ARGH! pääsi jo noilla tuhoilla ykköseksi meidän shelmien tuholaisrankingissa! Ei vielä vedä vertoja Kyllille, mutta toivottavasti ei samoihin päästäkään! ;)

Eilen tein Qurun kanssa pariin kertaan kosketusalustaa, nyt jo suullista käskyä liitin siihen. Lenkillä tein sen kanssa myös pienen tokosession hyvässä häiriössä, lapsia palaamassa palloa ja ohi lenkkeilijöitä, koiria jne. Sivua kädellä avustettuna, sitten jätin sen odottamaan ja kutsuin siitä sivulle, joista muutama olikin jo loisto suoritus. Ihan selvästi haju mikä se sivu oikein on, ainakin suunta on oikea! ;) Paikallaoloa ja muutama luoksetulo ja hanskalla revitystä. Taidan tuon tuholaisen ottaa hallilla käymään tänään, kun Vertillä lupa mennä jo aksaamaan, Elmolla siis taukoa. Jos ei enempi noita tuhoja tekisi., väsytystä, väsytystä. Mitä se olisikaan , jos olisivat päivät keskenään!? En olisi uskonut, että Vertti-Virtasta energisempää ja touhukkaampaa shelamia voi olla.. olin väärässä. ;D

Synttäreitä ja Vertin kisat

Saku täytti 25.9. 13 vuotta, Qurulle tuli viime torstaina 6 kk ja myös yksi vähemmän karvainenkin perheenjäsen täytti vuosia samaisena päivänä, mutta en mie. ;) Saku ja äiti tulivat perjantaina kyläilemään ja näin ollen myös synttäreitä päästiin viettämään. Sakulla alkaa jo ikä kropassa näkymään ja lenkit ovat lyhentyneet, mutta mieli on virkeä kuin nuorella pojalla. Myös kuulo on nyt kesän aikana huonontunut aivan selkeästi. Vertti käyttää papparaisen "heikentymistä" hyväksi ja kyykyttää sitä, samalla myös Qurua. Esim. lauantaina Qurun piti pysyä makkarissa ja Sakun eteisen nurkassa. Tiukkaa tuijotusta ja toiset kääntää päätä pois ja lipovat huuliaan rauhoitellakseen.. ja jos eivät meinaa uskoa, syvää murinaa, niin johan on tarpeeksi nöyriä alamaisia Vertillä. Tietäispä Vertti millainen Saku oli nuorena. Saku varmaan näkee ittensä nuorena Verttiä katsellessaan ja muistelee niitä aikoja! ;D Onneksi Elmo pitää Vertin kurissa ja nuhteessa, ei vallan pääse pissi nousemaan korvien väliin.

Saku 13 vuotta.



Sankari kakkunsa kanssa, sai syödä ensimmäisenä ja söikin kaikki "kynttilät" kakun päältä. Sen jälkeen jaettiin kakku tasapuolisesti (huomioiden jokaisen kunto, esim. Elmon dietti ;)) kavereiden kesken.


Quru puolestaan on meillä viettänyt nyt sen 4 kk. Se on jo niin isonpojan näköinen, sitä sanotaankin pikkuvanhaksi eli pikkikseksi. ;) On jotenkin fyysisesti että henkisesti kypsä, vaikka kylllä pentumaisiakin hupsutteluja, kuten lentävien lehtien jahtaamista yms. esiintyy. Se pentupentu-vaihe oli aivan ihanaa ja meni niin nopeasti, mutta toisaalta nyt on kivaa kun pääsee tekemään jo enempi juttuja päivä päivältä. Ja kun Qurulla on niin kova työinto! Keskittyy paikassa kuin paikassa. Se on vaan niin ihana! <3


Sunnuntaiksi ajeltiin Vertin ja Qurun kanssa Mikkeliin Elmon ja Joonaksen jäädessä kotimiehiksi. Vertillä kolme starttia. Ekalta melkein nolla, eka rima! Argh!! Ja se ei ollu mikään sellainen hutilointi esim. takajaloilla tiputus, vaan selkeä kompurointi. Eikä ollu ainut joka sen pudotti! Huomioiden MAH:n rimakalikat, ne ei tipu helposti. Joku sanoi, että oisko voinu aurinko häikästä...mutta paistaahan se läpi kesänkin, tosin näin syksyllähän se paistaa kovin alhaalta ja lähtösuunta oli just auronkoon päin, no oli mikä oli, muuten Vertti veti todella hienosti! Ja ne kepitkin onnistui ;) kun annoin sen mennä.. Toiselta hyl.. haki putken reippaasta matkasta (about 8m, suht suljettu kulma vielä..) kun olisi pitäny kääntyä 90astetta muurille.. Sit loppurata olikin sikailua, en ohjannu, mut koira ohjas itse itseään kivasti irtoilemalla sinne sun tänne... Vikaltakin hyl, puoliväliin hienosti, kunnes olisi pitänyt kääntyä A:lle, Vertti jatkoi matkaa hiukan kaummaksi ja haki taas, ylläri, ylläri, PUTKEN! Kepeille lähetin tällä radalla aivan kunnolla itsenäisesti (uskalsin kun hyl alla) ja onnistui. Sitten kokeilin vedättää, niin sainpas tulemaan vikasta välistä pois ennen aikojaan..meinas jo palkata ittsensä renkaalla, mutta riitti pelkkä Vertti-käsky ja jarrutti ja kääntyi. Sit kepit uusiksi ja kesti vedätyksen. Meno on kokonaisuudessaan vallan kivaa, ainut että sitä haltuunottoa en vieläkään ole (edes aloittanut) opettamaan.. Irtoavuus on kiva juttu, mutta tosiaan sen pitäis irrota hallitusti, kai? ;D

Aamupalatokot!

Aamulla käytiin ottamassa Lauran ja shelamityttöjen kanssa täsmätokot kennelpiirin kentällä. Vertille sivulla kontaktinottoa Lauran häiriköidessä. Onnistui hyvin, joten otettiin lyhyesti, ettei ehdi "kyllästyä". Myös maahanmenoja miun takaperin liikkuessa, naksauttelin nopeasta reagoinnista, niin alkoi jäämään pylly ylös, sitten otinkin niin että odotin että takamuskin on maassa. Lisäksi pienen tauon jälkeen paikkamakuu Netan kanssa. Kävin jälleen auton takana piilossa. Hyvin makasi ja siitä palkaksi aamupala, jota oli hiukan treenien kunniaksi maustettu pedigreemuhennoksella! ;)

Elmo teki paikkamakuun Muffyn kanssa ja hyvin makasi, tosin hiukan silmiä näytti painavan tällaiset aamutreenit. Elmollekkin palkkana aamuruoka.

Quru teki muutaman sivun ja 2 luoksetuloa, toisella pakitin ja toisella olin paikallaan. Sitten muutama maahanmeno käsiavulla. Lopuksi paikkamakuu, jossa meinasi lähteä kun mie huokasin, mutta saman tien hypähti maahan eli taitaa pikkumieskin alkaa tajuamaan mitä se paikka-käsky tarkoittaa. Palkaksi aamuruoka! :)

Käytiin pienellä kävelyllä treenien päälle ja koettiin pieni säikähdys. Saamarin vapaana pidettävät koirat, jotka eivät ole hallinnassa!!! Taas oli yksi (näitä kilttejä) tulossa moikkaamaan, mutta 5 sheltin ja kahden naisen perkeleiden vuoksi katseli kauempaa, kun omistaja rauhallisesti käveli perässä ja selitti jotakin mennessään... juu pidän itsekin koiria vapaana, mutta jos joku tulee, otan ne kiinni tai käskyn alle. Miulla kun on vielä kammo noista irtokoirista. Morrista purtiin ihan tarpeeksi monesti ja irtokoirathan olivat kaiken alku onnettomuudelle, jossa menetin yhden rakkaimmistani. Siitäkin tulee huomenna 6 kk.

Iltapäivä menikin poikia siistiessä; kynnet, tassukarvat, hiukan trimmausta ja tukat ojennukseen. Elmo heittää vuorostaan nyt tukkaansa... ei tartte ihmetellä, että shelamien lisäksi meillä asuu myös villakoiria! Syynä siihen taitaa olla se, ettei meillä asu ahkeria siivoojia. ;D

Keskiviikon agit

Vertti teki kouluttajan tuoman Rauno Virran koulutuksessa olleen pätkän, missä teemana ennakointi. Vertti oli treeneissä aivan kuulolla, vaikka vieressä haukuttiinkin ja tehtiin esteitä. Ekalla kerralla viimeiselle esteelle eli kepeille loistavasti, mutta niistä mentiinkin sitten ohi.. Saatiin tosi hyvin onnistumaan, kunhan maltoin ottaa Vertin mukaan hypyltä ennen keppejä, mutta kuitenkin sitten ajoissa vapautin sinne. Toisena pätkänä hulluteltiin vauhdikkaampi itseluottamus pätkä sunnuntain kisoja varten. Parissa viikossa on tapahtunut huomattavaa kehitystä tuon hallin häiriöiden sietämisessä. Luulin että pidempään menisi, mutta hyvä näin.

Elmon ryhmä teki Lauran valitseman Ruma-Rakin pätkän. Elmo kulki tahmeesti, kun pohja on sitä pehmeää hiekkaa. Mutta vauhti parani ja palkkailtiinkin tiheästi muutamien esteiden jälkeen. Pidettiin välissä myös tauko ja sitten samalla systeemillä eli tiheästi palkkaa. Sitkeästi Elmo teki töitä alun tahmailun jälkeen. Hyvää tekee sen kunnolle tuo pehmeä alusta ja kun hypyt pidettiin aivan matalalla. Ite siellä ei vaan meinaa oikein liikeelle päästä. Kasvaapahan kunto miullakin. ;)