ALT alas!

Jes, jes, jes!!! Olen niin helpottunut ja onnellinen! :)

Elmo kävi maksa-arvojen kontrollissa ja uutiset hienoja. ALT tullut alas ja oli nyt 88. Lääkäri totesi, että kohoneisuus on johtunut luultavasti pepcidistä! Onni siis että vaihdettiin raalle ja eroon kokonaan päivittäiserstä lääkitsemisestä. Närästys on helpottanut ja muutaman jutun olen vielä pannut merkille mitkä (rehut) aiheuttaa närästystä, joten ne on tietty jätetty Elmolta pois. Katsotaan miten saadaan tuolla ruokavaliolla pidettyä närästys kurissa ja antepsiiniä (ei siis ole doopingia, kuten ei ole ollut pepcidkään Heinon Päivin mukaan) voidaan yhä antaa tyhjänmahan oksenteluun, jos sitä ilmenee. Jos närästys pahenee, sitten lekuri miettii muuta lääkettä kuurina, mutta toivotaan että sitä ei tartteta. :) Maksa-arvoa tulee tsekkailla säännöllisesti, ja onhan Elmolla ikääkin jo, niin yleiset veritsekkaukset on ihan hyvä välillä tehdäkkin. Silmissä kyyneleritys lähes nollassa, mutta kosteuttavalla voiteella jatketaan, koska silmät ei ole ärtyneet, niin ei syytä siis aloitttaa lääkitsemistä. Siihen palataan, jos tilanne sitä jatkossa vaatii. Talvi on kuitenkin pahinta aikaa kuivuuden vuoksi, joten tilanne siis siltä osin hyvällä mallilla, kun punoitusta tai muuta ärsytystä ei ole nyt. Kosteutta ja kesää kohti siis! Elmo palaa normijuttujensa pariin ja mie voin huokaista (tältä erää) helpotuksesta! :) Elmokin pääsee siis torstaina Hannelen luokse vesijuoksemaan Qurun ja Vertin kanssa! :)

Osteopaatti Jerryn hoidossa!

Organisoin osteopaatti Jerry Ketolan viikonlopuksi hoitamaan jyväskyläläisiä koiria ja poikiemme fyssarin Kerkelän Hannelen yhteistyöllä paikaksi järjestyi Keski-Suomen Eläinklinikka (Animagi Jyväskylä)! :) Isot kiitokset viikonlopusta kaikille osapuolille! :)

Meiltä käsittelyyn pääsi eilen koko shelamijengi. Jokaisessa oli jotain, mutta mitään suuren suurta huolta aiheuttavaa tai pakkolepoa aiheuttavaa ei löytynyt! Hyvä niin. :) Tarkemmat tiedot saan myöhemmin, sillä Hannele ystävällisesti toimi kirjurinani ja laittoi tiedot suoraan klinikan järjestelmään hyvään talteen. Mutta tässä nyt mitä muistan (voin siis muistaa väärinkin ja unohtaakin jotain, koska 4 koiran muistaminen on haastavaa minulle...;))!

Qurulla oikea lonkka oli hyvin vapaa, mutta vasen takanen ja oikea etunen (eli ristikkäiset) olivatkin sitten jäykemmät. Taisi oikea haukkarikin olla kireämpi ja myös oikeassa ranteessa oli jäykkyyttä. Vasemman puolen kylki kireämpi. Qurulla oli myös niskassa hiukan jumia, muttei lukkoja kuten viime osteopaattikäynnillä. Lanneselän alue oli ok, missä viimeksi oli myös häikkää. Käsittely oli paikallaan Qurulle! :)

Vertti puolestaan oli jäykempi kokonaan vasurilta eli vasen etunen ja vasen takanen (ei siis tyypillistä ristikkäisyyttä). Myös Vertillä vasen kylki kireämpi. Vertti oli ikäänsä ja (menoonsa) nähden hyvässä kunnossa! :) Joka tapauksessa veljeksillä jatkuu oikeiden takasten jumppaaminen ja mm. seuruun opettelua oikealla.. Myös Elmolla oli vasen kylki(luiden) kohdalta kireämpi ja jäinkin sitä pohtimaan mistä voisi johtua, kun kaikilla sama juttu. Yhden jutun keksinkin! Katsotaan onko siinä perää eli saadaanko muutosta...

Elmolta jätettiin se vasen takajalka (löysä lonkka) pyynnöstäni "avaamatta".. Elmolta löytyi oma tyyppivikansa eli lavat eivät liikkuneet niin hyvin kuin voisi. Taisi myös oikea etujalka olla jäykempi (ristikkäisefekti vasemman lonkan kanssa, ymmärrettävää...). Niin ja niskassa oli hiukan kipeetä, mutta sekin helpotti hoidolla. Elmolla ei takapäässä kuitenkaan näkynyt puolieroa, toki löysemmän lonkan vaikutukset lihaskireyteen. Elmo oli mielestäni yllättävän hyvässä kunnossa ja siitä näkyi ettei ole agia tehnyt. On se vaan rankka laji, vaikka kuinka lämppää ja jäähkää, jumppaa jne. Katsotaan missä kunnossa Elmeri on sitten, jos ja kun pääsee taas agin pariin... Tosiaan Jerryn puolesta Elmo voi tällä kropan kunnolla (tarkoitten lihakset ja nivelet) palailla agin pariin, mutta siis toki tsekataan nyt se maksa.... huomenna kontrolli.

Jesper sai myös tsekkauksen ja oli tietty porukan vetrein! ;) Oppikirja esimerkki jalkojen liikkuvuuksissa niin takana kuin edessä. Jalan olis saanu vaikka niskan taakse! ;) Jotain pientä siitäkin löytyi (olikohan lonkan koukistajissa kireyttä), mutta olisi voinut kyllä olla enemmänkin ottaen huomioon laumaelämän ja millaista menoa ja meininkiä sillä on! ;) Halusin varmistuksen tässä vaiheessa, ettei pahasti ole lukkoja tms. ja lähde vetämään sitten koko koiraa vinksalleen.  Jesper käyttäytyi mallikkaasti, vaikka oli elämänsä ensimmäinen hoitokerta ja Hannelenkin luona se on tainnut olla kerran Elmon matkassa. Oli kuin kotonaan.. :)

Tykkäsin todella paljon Jerryn tavasta hoitaa koiria ja suunnitteilla onkin jatkoa tänne Jyväskylään! Suosittelen Jerrya, jos koirasi kaipaa osteoppaatin hoitoa! :)

Kisarapsa

Voi että oli kivaa! :) Kotikisat. Ah mitä ihanuutta, ainakin näin talvella, kun ei tartte liukastella tien päällä aamu- tai iltahämärässä. Ehti käydä rauhassa aamupäivällä hengailemassa ja näkemässä tuttuja, kannustamassa ja todistamassa hienoja ratoja ja sitä onnea ja iloa, kun onnistuu! Hassua, että jännitän kamujen puolesta enemmän kuin omia suorituksia. 

Aamupäivästä pyörähdettiin Jesperin kanssa hallilla ja välissä kotia syömään ja lastaamaan koko jengi mukaan. Kätevä tapa lenkkeilyttää ja väsyttää koko porukka lauantai-illaksi! ;) Elmo luuli olevansa niin kisoissa ja voi että oli intona! ;) Sai kyllä käydä myös hallissa tekemässä muutaman tempun ja teki myös keinun (omalla luvalla) mikä oli hallin seinustalla. Myös Quru pääsi halliin leikkimään (=väsytystä ja höyryjen poistoa), toki Jesperkin kävi hallilla moikkailemassa ihmisiä ja haukkumassa toisille koirille (mörkäily siis muita koiria kohtaan jatkui halliolosuhteissa), mutta jännä että pystyy tekemään hommiaan, vaikka olihan siellä aikas mekkala. Tosiaan kun ei ole "töissä" ja joku toinen koira tuijottaa, niin saa aikaan kiljahtelua...noh, luulen että aika tekee tässä tehtävänsä ja paljon vaan reeniä häiriössä (=toisia koiria läsnä), niin eiköhän se siitä.

Itse kisamies - Vertti. Tuloksena 2 hyllyä, mut ei haittaa. Meillä oli radalla lystiä! Se menee radalla räkäroiskuan kirjaimellisesti! ;) Ennen ekaa rataa Vertti oli niiiiin kierroksilla ettei vähään aikaan ole nähty. Kisat ja vielä kotihallissa! Nähtävästi se kuitenkin pystyy vireensä laskemaan sopivaan moodiin, toki autoin tässä ennen kehään menoa, teettämällä helppoja temppuja, kuten tassun antoa, katsekontaktia yms. Molemmissa pysyi lähdössä, jes! Se oli jo yksi toteutunesta tavoitteista. Ekalta 1 rima alas ja hyl puomin lopusta, liekö tuomari katsoi Vertin peruuttaneen kontaktille takaisin  tai sitten pysähtyneen hiekalle? No näkemyksiä voi olla useampi mitä siinä tapahtui, mutta tuomari on kuitenkin se joka nämä asiat päättää ja näin tällä kertaa... Toiselta eka rima alas ja 2 hypyn ohi, muuten ok. Kuumuus kyllä näkyi molemmilla radoilla, meinaan nappas ekalla radalla keppien niistossa kunnolla kädestä ja toisella radalla vastakäännön jälkeen pohkeesta kii...ja rimoja 2 alas, sekin kertoo kierroksilla menosta, sillä Vepahan ei ole mikään rimojen tiputtelija. Yleensä en radalla mieti mitään tai ainakaan en mitään muista jälkeenpäin, mutta eilen ekalla radalla ehdin ajatella ennen keinua "tää on kivaa!". Nyt iski kisakärpänen ja tahtoo kisareissuja myös hyvien tyyppien kanssa! :) Ah, kesää odotellessa. Jotenkin sitä kisatauolla unohtaa miten nastaa se on, siis nähdä kamuja ja kirmata radalla! :)

Ahdistavaa.

Viime vuonna saatiin helpotus ahdistukseen ja epätietoisuuteen Qurun tilanteen selvittyä: Nyt vuorostan huolta tuo Elmon tilanne! :(

Vuoden alusta lähtien olen Elmon tilannetta "seuraillut", mm. kylkeen on ilmestynyt patti (mikä siis ei  ole kasvanut, on sellainen herneen kokoinen), sen vatsa on ollut omituinen (= löllöinen sekä usein turvonnut), silmät "öljyiset". No osa selitys löytyi raakaruun (jonka syömistä takana nyt vajaa 2kk) ja pepcidin yhteisvaikutuksesta. Silmistä ei erittynyt kyynelnestettä ja diagnoosina kuivasilmäisyys ja silmiin aloitettiin nyt kosteuttava voide kontrolliin asti. Lekuri ultrasi mahalaukun, sapen (mm. mucosele poissuljettu), pernan, maksan, toinen munainen näkyi, suolistoa jne. ja siltä osin kaikki ok. Verikokeita laajasti ja sieltähän löytyi kohonnut maksa-arvo (ALT oli 140), mutta muut ok. Lääkäri halusi poissulkea kilpirauhasen vajaatoiminnan, kun muut arvot ok ja kilpparihan voi nostaa ALT:a ja aiheuttaa myös noita silmäjuttuja. No eilen sain tulokset (juu-u, hiukan kesti!) ja ei ole sitä. Parin viikon päästä siis maksakontrolli ja nyt ruokavaliosta on poistettu punaiset lihat. Jos maksa vielä koholla, haluaisi lekuri ottaa koepalan maksasta ja mahalaukusta tähystämällä, kun Elmollahan on ollut vastavaivoja (suolistotulehduksia ja närästystä) nuoresta pojasta lähtien. Närästys on kyllä helpottanut raalle siirtymisen jälkeen ja lekurikin näytti vihreää valoa tehdylle ruokavalion muutokselle! Nyt siis se pepcid pois, mutta antepsiniä voidaan tarvittaessa antaa, jos esim. tyhjää mahaa oksentaa tms. Kyljen pattia seuraillaan, voi olla vain tukossa oleva talirauhanen, mutta voi olla myös pahanlaatuinen kasvainkin.. Seurailu siis tuli ohjeeksi. Niin, juu kävihän Elmo Hannelenkin luona viime viikon alussa ja lonkka on parempaan päin ja suunnitelmissa aloittaa vesijuoksua, jos ja kun saadaan Elmo kuntoon. Tekee löysälle lonkalle hyvää ja samalla pääsee kyllä V ja Q:kin altaaseen parantamaan suorituskykyään. Toivon vaan että Elmolla ei ole maksassa mitään vakavaa ja saadaan pitää maailman ihanin hupsukoikkalainen pitkään ystävänämme! Ultrassa kun voi näyttää hyvälle, mutta silti jo isoa häikkääkin... :( onneksi Elmo on kuitenkin virkeä, kurittaa omalla tyylillään nuorisoa, leikkii, juoksee ja lenkitkin tekee normisti, mutta kun laumassa ei välttis heikkouksia näytetäkkään..

Ainiin, kerrotaan nyt jotain positiivistakin Elmosta, liittyy agilityyn ja viime vuoden hyvään menestykseen!  Elmo oli vuoden 2012 Hämeen shelttien vuoden agilitykoira! :) Piirinmestispronssi ja shelttimestispronssi toi muutaman hyvän lisäpisteen, joiden ansiosta Elmo kiilasi kärkipaikalle. Viime vuonnahan kyseisessä skabassa sijoitus oli 3. Niin ja vihdoinkin se on virallista - siis FI AVA. :) jotenkin hassua koiralta, joka on vaan harrastellut ja puuhastellut, aloitettu ilman mitään tavoitteita, edetty vaan tilanteen mukaan, tehty ilon kautta ja ilman paineita! :) Ehkä se onkin just se salaisuus...

Vertin kanssa puolestaan ilmoittauduin lauantain kotikisoihin, vaikka motivaatio raahautua kisaamaan onkin alhaalla, kuten myös luottamus Verttiin, vaikka muut sitä yrittääkin minuun takoa! Meinaan se on ollut todella hyvä reeneissä, mm. viime viikolla meni ainoana koirana ryhmästä ekalla yrittämällä hypärin nollana. :) Mie näen sen edelleen sellaisena vuosikkaana oman tien suheltajana! :D Nyt alkuviikosta siristeli oikeaa silmäänsä, joten jätin ke treenit välistä ettei hallin hienon hienohiekka ärsytä. Tosiaan Jesperillä oli alkanu perjantaina rähmiä silmät miun ollessa rellestämässä Tampesterissa ja hakemassa Elmon pokaalia (liekö pieni stressi iskenyt mamman pojalle.. ;)). Kotihoidolla pärjätty ja onni on hyvä kepo, joka oli hyvin toiminut jo heti miun humputellessa! ;) Muuten Vertille ei ihmeitä, tukka kasvaa kaameeta vauhtia, samoin lihakset. Sanoinkin että kohta loppuu raakaruuan saaminen, jos tuota tukkaa puskee tuota tahtia! ;D

Quru on myös kasvattanut tukkaa ja lihaksia ja jatkanut agin treenaamista. Kisoihin en vielä ilmoittanut, sillä harkat on menty 30-35cm rimoilla ja perussarjaa tehdessä havaitsin  "jännitystä" eli rentous eka hyppäämiseen ja sit kisoihin. Se rentoushan saattaa tulla nopeastikin, kun hyppyjuttuja tehdään. Tosiaan kyse ei ole siitä, etteikö yli menis, vaan pikemminkin siitä, että laittaa liikaa voimaa ja käyttää turhaa energiaa varmistaakseen yli pääsemisen...

Hallilla pitäis kyllä Qurun ja Vertin kanssa käydä ahkerammin, mutta jos ei huvita, en mene ja teen niitä asioita mikä huvittaa. (tosin kyllä omat opinnotkin rajoittaa, kun pitäis niitä tehdä, jos haluaa valmistua...!) Treenaamisen tulee olla mukavaa ja sitähän se onkin, jos ei muut murheet paina mieltä tai oikeastihan ne muut murheet unohtaa treenatessa, mutta se itsensä liikkeelle saaminen on haastavaa.. Viime torstainakin oli huippua kun käytiin koko poppoolla hallilla (taka-ajatuksena väsyttää poikia ennen kepon vastuulle jäämistä). V ja Q teki perussarjat ja parit kepit ja Elmo ja Jesper kävi tekemässä temppuja. :) Hyvät lämpät ja jäähkät ja nippu väsyjä shelameja. Uskon kuitenkin uutta innostusta treenaamiseen tuovan Qurun pääsy Jatin agivalkkuun, koutsina Kim Kurkinen! Jes! :) Muutenkin kevät ja aurinko tekee itselleni ihmeitä! :) Kohti kesää.. jes!!

Joukon juniorikin on jo 6 kk, täytti sen 6.päivä.  Mitat olivat (muistaakseni) 6,8 kg ja korkeus jotain Elmon ja Qurun väliltä eli olisko jotain 36,5 cm? Sisäsiisteys edennyt, haistelee ihan siihen malliin hajuja ja mallailee, että kohta varmaan kinttukin nousee.. Mihin se miun pikkupentu hävisi?! Kamuja ollaan treffattu (paitsi nyt pidetty varoaikaa silmien vuoksi). Mm. Myy-siskoa käytiin treffaamassa siskolikan pihamaalla (alla kuvasatoa), myös Ike auspaipennun (+ Kitsi ja Simmi) luona käytiin kyläilemässä. Tällä viikolla kävin Jesperin kanssa kaksistaan kaupunkikävelyllä ja paljon ollaan tehty lenkkejä eri kokoonpanoilla ja toki koko jengin kanssa, niin jäällä kuin maalla. :)

Nyt viimeisin Jesperin villitys (eikä mikään mukava sellainen!) on viikonloppun aikaan alkanut autojen "jahtaus" tai paremminkin saalistus. Ohi kovaa kiitävät ja suhahtavat autot (varsinkin kuorkit ja linja-autot) aiheuttavat perään ryntäämisreaktiota. Omituista, että 6 kk vanhana alkaa autojen saalistus, vaikka koko elämänsä kulkenut noita samoja reittejä ja autoja vilissyt, eikä niihin ole kiinnittänyt mitään huomiota. EI siis syöksy perään, jos on käskyn alla, mutta jos olis vapaana, niin varmasti perässä juoksis. Nyt olen ennakoinut ja reagointi vähentynyt jo kuluneina päivinä. Jospa tämäkin olis joku ohi menevä vaihe, kuten se ihme puhkuilu, mitä oli tuossa muutaman viikon, sillä se on selkeesti vähentynyt! Esim. tänäänkin lenkillä meni puhkumatta, vaikka yhden talon aidalle juoksi 2 collieta haukkumaan. Otti vaan kontaktia! :) Eli en vieläkään stressaa tuosta autosaalistuksesta (toki puutun asiaan napakastikin jos tarvetta - hengellä ei leikitä!), mutta oudointahan on että se alkoi kun puhuttiin eräällä lenkillä Joonaksen kanssa Sakusta, joka siis jahtasi koko elämänsä autoja. Silloin Sakun kuolinpäivänähän Quru jahtasi autoja Mikkelissä lenkillä, jonka teimme Sakun poisnukkumisen jälkeen, mutta se jahtaaminen jäi siihen kertaan, onneksi. Jospa se olisi Jesperilläkin vain joku Sakun yllytys ja loppuisi yhtä pian kuin alkoikin... Tosin totuushan selvisi siskolikan (Majn-blogista), sillä siellä samaa saalistusta ilmaantunut eli taitaa kyllä tulla geeneistä tämä homma...

Loppuun kuvia siskon treffailulta:

Jesperillä ja Myyllä ensin sisällä kivaa...

Myyn mielestä Jesperillä aina nämä samat "leikit"..mutta ei se haittaa...

Kivaa on ja hiki tulee! :D

Sitten siirryttiin ulos, jossa juostiin kovaa ja...

   

painittiin ja...


 ihmeteltiin ja...

Jesper ja ovela ilme...

Myy ihmettelee veljen kaatumatautia!

lennettiin...ja

pussattiin ja...
 

välillä poseerattiin (vaikkakaan ei tarkoituksella)...


 Jesper melkein 6 kk (ei aseteltu, joten ei saa välittää jalkojen asennosta ja alustan epätasaisuudesta ja...)


 


 Siskon kyttäyskeikka:


nyt se tulee...

 Ounou, se tulee ja kovaa... oikeelta vai vasemmalta, mikä se harhautus olikaan.!? 

 Haaste lukijoille: kumpi on Myy ja kumpi Jesper?