Redin agilitykisauran aloitus

Käydäänpä kesän osalta jokaisen shelamin agilityt omana postauksenaan. Aloitetaan nuorimasta päästä. Viime postaukseen mennessä Redihän ei ollut vielä startannut. Möllikisoissa (Terhin ja Räyhiksen tukiepikset) mentiin 15.5. ekana putkiralli ja perään mölliagirata. Siimeksen Pertti oli tuomari. Redi veti hyvin. Palkintojakin tuli. ;)

Ja sittenhän sitä uskaltauduttiin kokeilemaan oman seuran kisoihin 28.5.17. Jalosen Kari tuomaroi. Saldona ekalta radalta 5 (rima), 1.sija, toiselta hyl ja kolmannelta 10:llä 3.sija. Kesäkukat kotiin! ;)
 

Seuraavat kisat Redillä olivat sitten agirodussa. Sielläkin vallan hyvää menoa. Perjantaina 7.7. Viitaniemen Heidin radalla pieni kaatuminen, josta vitonen + pari rimaa lopussa ku ohjaaja ei kerkee ja koira ei vielä osaa satasella edetä eteen... Toisen perjantain radan tuomaroi Mikkilän Sari ja nollavoittohan sieltä tuli! :)

Lauantaina 8.7. jatkui agirotuilu ja Redille Herralan Ritvan radalta rima 5 ja sillä paikka avoSM-finaaliin. Sieltä saatiin kokemusta, sillä ihan liian vaikeita juttuja vielä meidän osaamistasolle, mutta kivaa oli silti. Illalla sitten Allan Mattssonin radalta nolla ja 2. sija. Sunnuntaina vielä open class, jota ei  päästy/ehditty missään harkkaamaan ennakkoon ja huomasin juuri ennen tutustumista, että olen katsonut piirroksesta väärin yhden kohdan.. hups.

Agirodun jälkeen pyörähdettiin Tampereella 18.7. iltakisoissa (samalla reissulla paluu Jerryn kautta). Hyllyjä kolme kappaletta. Kerran Redi palautti itse itsensä keinulle ja toisella minä ja yhdellä radalla Redi lähti ekaa kertaa lapasesta. :D Näissä karkeloissa tuomarina Leena Rantamäki-Lahtinen.

Seuraavat kisat olivat jälleen Mikkelissä 22.7., hyvänonnenMikkeli tai ainakin Redin kohdalla nollaMikkeli. ;) Jälleen Allanin radoille. Ekalta vitonen (kielto/pyörähdys) hypyltä ja tokalta sitten nollavoitto! Sen radan kuvaaminen hiukan keskeytyi ja ohjaajakaan ei keskittynyt lainkaan rataan, mutta Redi hoiti homman kotiin. Kety oli juuri aloittanut itkun meidän vuoron tullessa  ja enhän mie sitten muuta enää kuullutkaan kuin itkun... mietin myös radan aikana, että karkaakohan Redi sinne yms. No ei karannut, mutta taisi kyllä kontaktien kriteereistä luistella. ;)

Kakkosia lähdettiin testaamaan Janakkalaan. Olen päättänyt, että jokaisella kakkosen radalla harjoittelen jotakin juttua, sillä kolmosiin ei kiire. Mieluumin harkataan kakkosissa, sillä osaamispuutteita on paljon, eikä ihme, sillä niin vähän treeniä Redillä on takana. Janakkalasta ei videoita, koska kety ja kepo olivat kotona. Saldona Luomalan Henkalta 2 x hyl ja 10 (rima ja kielto hypyllä).

5.8.17 la oli liki kotikisat, kun startattiin Haminassa Huittisen Harrin baanoilla. Hyllymetrien keräily jatkui. Su Redi oli piirinmestaruuksissa joukkueessa, mutta siitä tarinaa myöhemmin.

Haminan jälkeen pari päivää myöhemmin oikeasti kotikisoihin, iltakisat 8.8. Siimeksen Pertin radoilla. 2 x rimavitonen ja jälleen 3.sijat ja yksi hyl.

 

Sitten pidettiin kisataukoa ajatuksella treenata. Noh, se olikin sitä sienestystä :D

Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja sain ilmottua kisoihin. Lauantaina 23.9. Orimattilassa 3 starttia. Tuomarina Sari Mikkilä tai siis tuomariharjoittelija Satu Laru. Ekalla 20, tokalla jälleen rimavitonen ja kolmannella 10 (Aan ohi juoksu ja vika rima).

Summaus Redin kesästä/alkusyksystä:
1-luokka: 12 starttia: 3 x nolla (=3 LUVAA -> SERT), 3 x 5 (rima, rima, kieltopyörähdys), 4 x HYL, 10 ja 15 (rimoja ja kieltoja hypyillä)

2-luokka: 11 starttia: 3 x 5 (rima, rima ja rima), 5 x HYL, 2x 10 (kielto hypyllä ja rima; kielto Aalla ja rima) ja 20 (kielto putkella ja pari rimaa).

Suunnitelma: Ohjauskuvioiden opettelua ja hyppytekniikkaa. Aivan turhia pelkkiä rima vitosia on tullu jo liika näillä starttimäärillä.. 5/23 = 21,7 % Saati sitten muut rimat muiden mokien lisänä. Tässä kyllä näkyy myös se, että ennen virallisia startteja Redi ei ollut monesti nähnyt edes 40 cm rimoja (olen halunnut säästää nuorta koiraa ja treenattu pääsääntöisesti 35:lla). Nelikymppisiä kun oli jo ykkösissä ja kakkosissa on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus, vaikka ajattelin hiukan toisin. Saas nähdä millaisia korkeudet ovat vuoden alusta lähtien, vaikuttaako tuleva sääntömuutos käytäntöihin.

Huippua Redin kanssa on mennä. Pitäisi vaan enemmän luottaa, liikkua itse rohkeammin ja olla itse myös nopeampi. ;D 

Kesää odotellessa...

.. se taisi mennä jo. Noh, eletään syksy ja siirrytään sitten talveksi odottamaan seuravaa kesää. :D

Kesästä nautittiin koko jengin voimin, vaikka juurikaan sitä aurinkoa ei näkynyt, mutta ei se meitä lannistanut. Reissuja tehtiin paljon ja elämästä nautittiin yhdessä olon merkeissä. :) Kesään mahtui mm. parit hääreissut, Tuuloksen maaseudun rauhassa useat kerrat, SM:t Lappeenrannassa, agirotu Mikkelissä jne. Agilitya tehtiin enemmän kuin osasin talvella ajatellakkaan. Teen agista oman postauksen kera filkkojen. Muutoin ei olla ns. harrastettu mitään varsinaisia "lajeja" koirien kanssa, mutta onhan pikkukety tuonut poikienkin arkeen paljon uutta ja ihmeellistä.

Kesän kuuluu tietysti jäätelö:

Nakkimukin antimia Vauhti Nakilta (SM-kisojen finaaliin pääsystä Jepelle + kamut osingoille):

Pitäsikö huolestua.. ei kai vaan Kuismalta ala ruuvit ja mutterit löystyä ja tippua!? :D

Jesper täytti elokuussa jo 5 vuotta! Miten MaMu voi olla niin paljon. Perinteinen synttärikakku muistettiin tietty. :)
Nappikset rallaa ja moukaroi kehuilla:

Elmolla on uusi matkustuspaikka:

 

Poseerauksia:

 

 

 Ryhmäkuvausta:

 

 Vapautus...

 Kuka ei kuullut sanaa "vapaa".. voi papparaista.

 

Terveyshuolta on ollut lauman vanhimmilla pojilla. Elokuun alussa Elmolla oli mitä ilmeisemmin vestibulaarisyndrooman johdosta tasapainossa ongelmia. Parissa päivässä alkoi paraneminen. Hiljalleen Elmo on alkanut tekemään pieniä kävelyjä, mutta alkukesän tapaan ei ole enää jaksanut lenkkeillä. Takapakkia tuli tällä viikolla kun samanlailla päätä kallistanu ja tasapaino ei niin hyvä kuin välissä jo oli. :( Heinäkuun alussa Elmo kävi näyttämässä paria kehossa olevaa pattia, mutta ne olivat onneksi rasvapatteja. Samalla kuitenkin (kun patteja ei tarvinnut poistaa) Elmo sai hampaiden täyshuollon. Vertti oli myös näyttämässä omia pattejaan, mitkä olivat myös lekurin mukaan harmittomia ja toinen lähti ihan rapsauttamalla. Samalla kuvattiin etupää (olat, ranteet, kyynärät), mikä oli puhdasta. Syytä siis etutassujen nuolemiseen ja väsymiseen ei sieltä löytynyt, mutta dadaa! Eipä tullut itselle mieleen (eihän tässä taloudessa olekkaan yhtään tuttu sairaus....) eli kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääkäri ehdotti arvojen ottamista ja alakantissaan ovat, mutta vielä viitteissä eli ei lääkitystä vielä, mutta kontrolliin mennään. Tarkemmin ajateltuna samanlaisia oireita kuin Quru-(puoli)veljellä. Jerryllä kaikki ovat käyneet kesän aikana ja kropat toimineet hyvin. :) Nyt perjantaina ajelemme Vertin kanssa Seppo Lambergille sydänultraan, jännittävää. Myös Qurulle pitäisi verkokeet tilata kilpparin tiimoilta.

Syksyn saavuttua agility on ollut hiukan taka-alalla ja olen sienestänyt (hiukan myös marjastanut) sen mitä arjen pyöritykseltä on jäänyt aikaa. Pojatkin ovat tykänneet. Kisaamisestakin jo 1,5 kuukautta, mutta ehtiihän sitä. Ruuki treenitkin alkoivat pyörimään syyskuun alusta torstaisin ja ehkä siitä taas uutta potkua. Sen verta kipinää jo taas tuli, että la Redillä startit Orimattilassa ja su Jesperillä. Parasta syksyn tulossa on ollut Lauran saapuminen kaupunkiin! :) Aivan huippua, tervetuloa Kotkaan. :)