... siitä se elämä on koostunut, mutta hengissä siis ollaan! Pikakelauksena (tai varmaan aikas pitkänä postauksena) muutama viikko, jos nyt taas pysyi päivitysrytmi parempana. :)
13.10 oli keskiviikon agit, vain Vertti, sillä Elmo oli vielä saikulla omalta vuoroltaan, enkä sitten jäänyt enää Netallakaan reenaamaan, kun pää oli kovin kipee. Luin kovin, sillä seuraavana maanantaina oli iso tentti, neljän kirjan paketti, josta ei ole vieläkään tullut tulosta, joten elämme jännittäviä aikoja! ;D Niin, ennakkoon yritin mahd. paljon lukea, sillä torstaina tuli Asta ja Iita-vauva kyläilemään. Oli kyllä niin mahti muksu, että miekin voisin tehdä vaiks heti lapsia, jos joku takais että sais noin hyväntuulisen. Yölläkään en kuullu itkua!? :) Vertti oli aivan sekaisin onnesta! Ja mikä parhainta, se käyttäytyi niiin aikuismaisesti, varo Iita jne. Astakin ihmetteli mitä oli tapahtunut reilussa puolessa vuodessa. Vertti on ottanut vastuuta elämästään ja on isoveli Q:lle! Oiskohan ollu lauantaina kun ihmettelin missä Vertti on, oli mennyt kodinhoitohuoneeseen ja heilutti pyykkikopalle häntäänsä ja piippasi, Astan tuoksu! Voi toista, tykkää niiiin paljon.. ja perjantaina kun saatettiin Asta autolle ja tultiin sisälle haisteli naulakkoa missä Astan vaatteet oli ollu ja meistä ei välittäny pätkääkään, vaan meni ikkunaan katsomaan Astan perään..istui sängynreunalla pitkään ja sitten kävi apeana siihen nukkumaan.
Niin juu, torstaina käytiin aamulla Elmon kanssa fyssarilla ja paraneminen oli hauiksesessa lähtenyt hyvin käyntiin. :) Ja Laurakin kävi torstaina Quun trimmailemassa. Eikä vieraat siihen loppuneet, lauantaina tuli sitten Tomi ja Tara kyläilemään. Quru ei tykännyt Tarasta sisällä lainkaan, mentiin ulos ottamaan vastaan ja siinä kaikki ok, lenkille mentiin ja Quru oli kaveria konsanaan, mutta sisälle kun tultiin, Q meni vouhkaamaan Taran eteen ja kerran Tara sitten pöläyttikin räkänokan, mitäs meni huutelemaan. No yö meni ja pojat nukkui meidän kanssa makkarissa ja Tara sai valloittaa muun talon Tomin kanssa ja taas aamulenkillä oltiinkin kaveria. Tää oli jotain aikas outoa!? No Tomi lähti niin luin, luin ja luin... koirat tylsistyi.
No keskiviikkona Vertti tuurasi Elmoa reeneissä, kun Elmo oli edelleen pienemmällä rasituksella. Vertti teki siis tuplareenit. Omissa tein vain yhden pätkän. Elmon ryhmässä sain hyviä kommentteja Kettu-kelpien Jarilta. :) Olen ehkä hiukan hätäinen ohjauksessani Vertin kanssa. Lisäksi kun kasviksella ei pääse sitä vähääkään ite eteenpäin, niin olen aivan myöhässä tai sitten jo yrittämässä kiriä etumatkaa, kun pitäis vielä olla ohjaamassa...
Torstaina sitten oli Qurun vuoro fyssarilla ja Elmo siinä sivussa ottamaan laseria hauikseensa. Quru, the pomppumies oli reisistään ja vähän sieltä sun täältä juntturassa, joten jotakin jo selvästi havaitsen omilla hierontataidoillanikin. Lisäksi olimme katsoneet sen maahanmenoa, että jäykkää oli. ja kaiken lisäksi kun havaitsin jätkän olevan piukeena kuin kummari, huomasin oikeessa polvessa pientä naksetta.. Qurukin sai laseria ja kotiohjeeksi pomppimisen rajoittamista. No nyt on sitten makkarin ovi kiinni, jotta jäisi se sata hyppyä sängylle ja alas pois, kun aivan parhautta on Vertin kanssa rallata olkkari-eteiskäytävä-makkari rallia. No nyt se hyppii kahta kauheemmin paikallaan, esim. kun tulee kotiin, se hyppää miun mahaan ja ottaa siitä kimmoketta ja menoksi.. välillä se heittelee leluja ilmaan ja hyppii niiden perässä jänöloikkia, jos muuten ei ole pomppimisen aihetta. Tiivistettynä siis: pomppureidet olivat jumissa. Myös Qurulle kokeiluun kylmähoitoa selkään. Hannele sanoi Qurusta, että todella hienosti käyttäytyi ja malttoi olla ikäisekseen. Ei varmaan uskonut, että saadaan mies pötköllään pysymään, kun sisäänsaapuminen oli taas vauhdikasta; häntä tötteröllä saapasteli sisään kuin paikan omistaja. konsanaan! ;D
No sitten pojat vietti isi-poika weekendin ja mie oli laivalla (Tukholmassa päivä) äiskän kanssa (Saku oli Penttisessä hoidossa) ja kotiuduin tiistaina, hiukan väsyneenä. ;) jos haluaa kunnon menoa, kannattaa nähtävästi lähtä äiskän kanssa liikenteeseen!! ;) Noin vähän en ole nukkunut aiemmilla reissuilla. Ootan innolla mahdollista tulevaa etelän reissua talvella.. Pojat oli leikkineet mm. namin piilotusta. Joonas oli keksinyt, että jos nameja viskoo lattialle, Vertti käy niin kuumana, että Qurulla on tukalat oltava, mutta jos laittaa koirat pihalle, piilottaa sillä välin namit ja laskee sisälle, Quru saa myös etsittyä nameja --> menee eri huoneeseen kuin Vertti. :) Sitten ne oli pelanneet nina ottossonin älypelejä. Huippua, että Joonaskin oli aktivoinu poikia, ettei mammam tullessa kotiin ollu lauma villikoita vastassa (tai no olihan niitä siltikin ;)), mutta että niillä oli ollu puuhaa. Ainiin, ja kiltisti olivat tehneet kylmähoidot, sillä tiistaina Qurukin asettautui kuin vanhatekijä pötköttelemään ja nautiskelemaan. :)
No keskiviikkona taas fyssarille Quru kanssa ja Elmo taas siinä sivussa nauttimaan piip-piip-laitteesta eli laserista. Quru oli aivan eri mies. Vastaa selvästi hyvin hoitoon kun on vielä niin nuoret lihakset. Lihaskireys oli poissa ja laseria jollakin tietyllä taajuudella annettaessa ei enää reagoinut, mutta se polvi naksui vieläkin. Hannele konsultoi ortopedi Sointu Jalkasta, pitäisikö tulla näyttämään ja vastauksena että jep. No varasin heti perjantaina ajan ja nyt maanantaina käytiinkin.
Sointu kopeloi ja huomasi myös naksumisen. Halusi rauhoittaa kunnolla, jotta pääsee kunnolla kopeloimaan ja samalla röntgenkuvat. Pyysin myös selästä ja lonkista, samalla rauhoituksella ja tiedetään, ettei siellä ole jotain. No selässä ei luupiikkejä, jes. Lonkat priimaa tulossa eli A:ta olisi näillä näkymin kasvamassa! jes. :) mutta siis vielä kehitys kesken. Polvea ei lekuri saanut luksoitumaan edes rauhoituksessa, mikä siis todella hyvä juttu, mutta lumpio nousee hieman urastaan, eli napsuminen johtuu siitä. Kysyin, mitkä nämä olisivat, niin ei edes 1:n polvista puhuta. Kontrolli 3 kk päästä, sillä kehitys kesken, mm. kasvulinjat auki myös polven alueella ja etenkin sääriluun harjanteen eli kyhmyn kehitys vielä kesken. Lääkäri epäili rasituksesta johtuvaksi, sillä kehitys vielä kesken ja käyttää paljon juuri takapäätään (ja erityisesti ne pystysuoraan hypyt rasittaa polven aluetta ja varsinkin suoransiteen kiiinityskohtaa).
Onneksi olen pitänyt periaatteestani kiinni, että agia vasta sitten kun koira on tutkittu, meinaan Sointu sanoi, että juuri kyhmyn kehitykseen tässäkin vaiheessa (ikää jo kuitenkin 7 kk) voisi vaikuttaa sellaiset toistuvat liikkeet (esim. agissa tulevat). Annamme miehen rauhassa kehittyä loppuun ja pysymme yhä siis tokomiehinä, toki kontakteja voidaan alkaa pikkuhiljaa työstämään jne. Liikuntaakin saadaan harrastaa, mutta ei mitään repiviä pallonheittoja ja hipparallitkin rajatulla alueella. Sänkyralliakaan ei niin pahana pitänyt, mutta pomppii tuo ihan riittävästi ilman sitäkin, joten makkari saa välillä olla kiinni, johan meillä menee kohta jouset poikki uudesta sängystä!! ;D Pakkopaitaan ei siis tartte pukea! :) ja itse asiassa eilenkin kun kävin Qurun läpi, en naksetta tuntenut..toivotaan, että kehitys vie sen mennesseen. Tai ei ainakaan tuosta muutu muuksi.
Mutta sittenhän on vielä jännitettävänä ne kyynärät. Pessimisti ei pety, joten en juhli ennen kuin nekin on tutkittu. Elän kuitenkin toiveekkaana, että agiradoilla kurvaa jossakin vaiheessa meidän musta kiituri, pomppukalle: Salama mcQueen.. ;D Ja kun fyssari "pelotteli", että jos siellä on vaikka kierukassa jotain tms. Mie itse epäilin, että mitään kovin vakavaa ei voi olla, Qurun liikkumisesta päätellen. Koskaan se ei ole keventänyt tms. mitä luksaatiokoirat tekee.. Ja tiedän itse polvivaivaisena jotakin siitä kun polvi ei toimi ja liikkuminen not nice.... Mutta jo mielenterveyteni kannalta oli parempi selvittää ja tietää missä mennään kuin elää epävarmuudessa ja kuvitella ja nähdä vikaa sielläkin missä sitä ei ole.. ja kaiken syynähän tähän miun "terveysfanaattisuuteen" on Elmo, mein rakas sekundasami. Jos jotakin positiivista hakee Elmon vaivoista, on se, että olen oppinut tarkkailemaan (vähän liikaakin) koirien liikkeitä, asentoja, venyttelyjä jne. Parempi puuttua ajoissa, kuin liian myöhään.
Ja mikä oli huippua tuolla lekurireissulla, sain selville, että Soinnun tyttärellä on Morriksen isä eli Vertin ukki Börje. Sain jo eilen kuvia ja voi että mie itkeä vollotin, ihan Moon silmät, kun kuvissa peitti kuonon, oli kuin mamman moo.. Jospa pääsisin näkemään livenä. :)
Sunnuntaina Quru sai trimmiin. Edelleen se toinen korva on lurpallaan.. siis se toinen mikä oli lurppa on nyt tosi nätti. Q haluaa olla spanieli, ainaskin puolikas sellainen! Lisäksi käytiin Lauran & tyttöjen & Marjon & tyttöjen kanssa lenkillä Jatin vuosikokouksen jälkeen. Vertillä on siis uudet tyttökaveri(t) Zelda ja sen pikkusisko Fiona. Muuten ollaan vaan lenkkeilty, jumpattu ja venytelty, tehty kosketusalustaa ja muita pieniä sisäjuttuja, mie yritän oikeesti opiskella, mutta tää syysväsymys haittaa. Laivan jälkeen podin pahaa keinutusta, juu se on normia muutama päivä, mutta kun se palas sellaisena huimauksena, tiiättekö kun lapsena leikki jonkun aikuisen silmälaseilla ja maailma meni ihan oudoksi! Sellainen oli mulla olo vielä sunnuntaina, mutta siitä se on lähtenyt vähentymään...
Tänään aamulla käytiin tokoilemassa. Aamulenkin jälkeen löhöilin sohvalla ja vitsailin Joonakselle, että varmaan nukahdan tähän ja myöhästyn tokoilemasta, no niinhän siinä kävi..;D No reiilun vartin olin myöhässä, mutta hyvin ehdittiin reenimään. Elmo sai jäädä kotiin kera possunkorvan.
Quru ensimmäistä kertaa ikuna haihatteli omiaan, litsutteli kuralammikoissa, lähti viipottelemaan nuuskien jne. No pistän reenaamattomuuden piikkiin. Muutama luoksetulo tehtiin ja maahanmenoja, menee paljon nopeammin, joten lihaksiston kireys selkeesti vaikutti aiemmin. Sitten lekittiin nahkarukkasella mikä voitti näätänäätäliinin kivuudessa 100-0! outoa. Quru teki toisessa setissä namikulholle eli eteen-irtoamista ja saikin aamuruokansa siitä. Nyt oli mukana hyvin, ei haihattelua. Saattoi myös ollla liian nälkäinenkin kunnolliseen keskittymiseen. En siis tee vielä onkelmaa siitä mikä sitä ei ole.. :)
Vertti oli mahti! Taidettiin tehdä seuruuta ja muutamat luoksetulot sekä luoksetulon pysäytyksiä namin heitolla yli. Ja syy miksi oli mahti, tehtiin toisessa setissä paikkamakuu ja n. 10 m. päässä makasi tärpeillä oleva tyttökamu Zelda. Piippausta oli, mutta se kesti ja kävin autonkin takana hetken piilossa! Ja vielä ennen paikkamakuuta Zelda ehti käydä itteensä tarjoamassa ja esittelemässä Vertille pariinkin otteeseen, kun Z oli niin vailla miestä! ;) Palkkana aamuruoka (nappulaa kera karjalanpaistin liemen), mistä osan söi ja osan vasta autossa, kun eihän sitä mahatäynnä jaksa naishommia, jos vaikka oliskin lykästänyt täydellisesti!
Mie reenasin myös Netalla, se oli huippu, aivan tulee Moo mieleen sen mottorista, eikä piipannu sillain kuin tehdessään Lauran kanssa. Netalla voisin reenata lisääkin, jos miun annetaan? ;) Sille pitää antaa pähkinöitä purtavaksi, niin johan lähtee piippaukset pois, myös kehuminen pitää olla rempseetä, sellaista äijämeinkiä, good boy!! ;)
Vertillä vielä tänään agit ja Elmokin pääsee reenilöihin. Viime viikollahan olisi jo muuten saanut, mutta kun sai samana päivänä laseria, niin levossa oli se ilta oltava. Mutta tänään kasviksella riemu räjähtää ja pikkuE sanoo Väyh, voouh, Räyh! Nyt mie opintojen pariin tai ehkä pikku päiksyille... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti