YH:n arkea ja muuta

Mie tahon takasin lomalle...oi nauttikaa kenellä vielä sitä ihanuutta on jäljellä..

No maanantaina se karu arki alkoi, Joonas lähti kohti Keski-Suomea ja miun oli vietävä pojat aamulenkille. Yökukkuja, aamunukkuja ei ole ihan parhaimmillaan aamukuudelta. No onneksi y-huoltajuutta ei kestäny nyt ekalla viikolla ku eiliseen. Tultiin reeneistä ni johan oli kämppä siistiytynyt, tarvitsi kuulemma Joonaksen kosketusta (imurointia jne.) hih. Mie ajattelin, että kääntyy kannoillaan kun näkee poikien silppuamat pahvirullat yms. pitkin poikin.. Pojillekkin 9 tunnin yksin olot on pitkästä aikaa varmaan kova pala, olenkin jättäny niille erinäköisiä puuhajuttuja ja yritän sillä välttää asunnon sisustamisen/uudistamisen.

Tiistaina juttelin Katin kanssa puhelimessa ja ihmettelin että jotain outoa nyt on, Elmo oli miulla nojatuolissa sylissä, mutta mitäh? Quru kiertää rahia ympäri ja palaa takaisin sohvalle Vertin kanssa nujuamaan ja taas rahia ympäri..mites tästä alas? Nostin alas ja taas loikka sohvalle ja Vertille elvistelemään, että tää on muutes mun paikka! Ja siitä se läks, nyt on uus kainalokoira sohvalla. :) Pääsee muutes kevyemmin sohvalle kuin Elmo, joka joutuu tekemään työtä, Q:lla on veljensä pomppu, yhtä kevyesti hyppää tai oikeestaan näyttää ettei tartte hypätäkään ku on jo sohvalla. Vieterit jaloissa. ;)

Tiistaina Quru treffasi 10-viikkoisen Watti-kelpiekakaran (Kelmi VoittoVeto), kun kävin seurakamppeista housuja sovittamassa Virven luona. Pojilla oli kivaa, rallia, nujuamista jne. Pitää miitata kyllä uudelleenkin. :) Sit ajeltiin "ambulanssina" yhdelle kaverille, pojjaat kyydissä eessun taas pitkin Joensuuta. Enhän mie noita raaski yksin enää pitkien päivien jälkeen jättää. Harmilisesti Quru on alkanut voimaan pahoin kaupunkiajossa, ei pitkillä matkoilla. Reissuihin kun lähetään kontissa on tavaraa sillain, että pentu näkee maisemat eli nyt käyn hommaamassa korokelaatikon, jotta näkee myös kaupungissa, jos se helpottais tilannetta. Meillehän oli ennen laatikkko siellä, mutta hajosi ja en ole saanut aikaiseksi ostaa uutta.

Miusta tuo Quru on jotenkin kauheen aikaisin kehittyvää sorttia. Luulen tietävänä jo viidennen uroskoiran omistajana mitä on merkkailu. No keskiviikkona aamulenkillä Quru teki ensin ihan normi pentupissat, jokunen kymmen metriä kuljettiin ja pikkujäbä haistelee tupsukkaa ja nostaa kinttua. No sitähän se on tehny 9-viikkoisesta lähtien, jopa kesken leikkien käyny nostamassa papereilla jalkaa parin tipan verran, mutta että ihan ulkona. No matka jatkui taas jokusen tovin ja taas sama.. mie olin ihan, what?? No tänään Joonas oli todistanut takapihalla kuin Quru oli mennyt nuuskimaan Elmon pissiä ja pissannut siihen kinttu ylhäällä. Vertti oli tullut paikalle ja laittanut viimeisenä merkkinsä. Hampaita se rupes vaihtamaan vähän yli 3 kk vanhana ja kulmuritkin on sillain kevyesti heilunu jo tovin. Asuuko meillä joku hormoonihirviö? ;D

Kävihän se Quru parturissakin sunnuntaina tai siis joutui mamman käsittelyyn:
ennen:




jälkeen:

Näin sitä rahilla vaan ollaan, kuuluu kuulemma jo isojen jengiin! ;)

..ja sohvan selkänojalta kurkitaan muita!

On se nyt vähän siistimpi, mut ekaa kertaa ku trimmattiin, niin ei kauheesti voinu vaatia paikallaan pysymistä tuollaiselta elohiireltä.

Eilen käytiin Katin kanssa agitreeneissä. Ennen reenilöitä käytiin Kuhiksessa uittamassa/kahlauttamassa, jotta eivät kuumuuteen tukahtunu kentällä. Hirmunen aallokko ja Quru silti lähti polksuttelemaan, kunnes iso aalto pyyhkäs koko miehen yli ja märäksi. No Mikkelissä pääsee taas lähilammelle uimaan viikonloppuna. Meillä onkin häähumua tiedossa ja äiskä pääsee "mummoilemaan" eli kaitsemaan poikia. Reeneissä tehtiin ihan pienet pätkät kaikilla ja Quru pääs tekemään myös hommia. Paikallaoloa, luoksetuloja Katin avustuksella ja sitten putkea. Eiköhän tästäkin putkihullu tule ;D Itteeni saan vaan sit syyttää kun sitä jo nyt tehtiin. Tästä saa sit muistuttaa ku kisoissa hyllytellään putkiin. Teki hommia niin namilla ku lelullakin. Homma toimii siis!

Ainiin, Kuopiossa Hupun kisoissa tapahtuu jotain jännää, mie vien Katin Kylliä. Ja Kylli lähtee mein messiin issekseen. No citikka on tullu jo niin tutuksi, että eiköhän se hyppää innokkaasti kyytiin. Ja yleisöllehän sehän on tuttua juttua, että Maria Penttinen ja Amorosan... ja koiralla mopo karkaa käsistä! ;D Kolmas amorosalainen mitä vien kisoissa. Eilen kokeilin ja hyvin kulki Kylli kummitätinkin kanssa. Kivaa lähtä Kuopioon sitten kahen 2-luokkalaisen kanssa ja sit su Elmon! :) Niin ja Vertti ja Kylli on molemmat yhden nollan päässä kolmosista, ties vaikka niistäkin jompikumpi kisaa su!? tai molemmat. Se ois jo liikaa, mutta kaikkion mahdollista, ainakin teoriassa. ;)

Loppuun muutama kuva.

Huvittaa miten tuo "haamu"Elmo tuppautuu aina kuviin:

Haamu oman pihan lempparipuuhassaan:

Hampaat ne vaan vähenee..