Aika

Vuosi 2014 meni, joulu meni, vuoden vaihde meni.. Huh huh, perässä on vaan pysyttävä. Jos nyt en päivitä, niin kohta se on tämäkin vuosi ohi! :D Nyt kun on päivittämiseen sopiva välinekin. :) Meinaan vuoden lopulla vanhalle läppärille oli pakko sanoa hyvästit. Nyt on uusi kone käytössä, jospa se gradukin valmistuisi tänä vuonna (!?). Olisi kai perinteisen aika ja katsoa mitä tapahtui vuonna -14 shelamilaumalle ja pohtia tulevaa.. (tai oikeastaan menevää.. ;D)

Sitä ennen joulun tunnelmia kuvin..

Niin suloinen tonttu

Hiukan väsynyt tonttu

 Tohelot tonttuveljekset...ilmeet kertoo kaiken!

Joulu vietettiin Tuuloksessa maaseudun rauhassa, mutta ihan ei vain perinteiden muodossa, vaan aika paljon saimme aikaa menemään..

Biljardin peluun tauoilla pojat saivat päästellä höyryjään..

Vuoden kävin vaihtamassa Teneriffan auringossa äidin kanssa. :)

 

Paluu arkeen onkin ollut harmillisempi ja samalla vuosi aloitettiin sairastupailulla. Itse loukkasin hiukan varvasta reissussa, mutta siitä näyttäisi selviävän suht pienellä, mutta jo ennen reissua alkanut köhä paheni palattuani ja pukkasi kunnon taudin päälle. Maanantaina sain onteloihin ab-kuurin. Koirarintamallakaan ei ihan tervettä, sillä Quru sai viime viikolla tipat korvatulehdukseen. Agilitytauko ja lepo pojilla sai siis jatkoa. 

Aloitetaanpa viime vuoden katsaus terveysasioista, kun niissä nyt ollaan. Terveys, se juttu mitä niin toivoisi, mutta aina ei vaan toteudu. Itselle oleelliseksi asiaksi on noussut myös virkeys ja jaksaminen, niitä arvostan enemmän kuin aikoinaan, silloin kun ne olivat itsestäänselvyys. "Oppii arvostamaan vasta kun sen menettää" - pitää niiiin paikkaansa. Itse sain menneen vuoden aikana saman lääkityksen kuin Quru ja viimeksi maanantaina kävin lekurissa ja tyroksiinin määrää nostettiin.. noh, ehkä se tästä. Pahempaakin voisi olla. Qurulla kilppariarvot oli keväällä päin honkia (liikatoiminnalla eli liikaa lääkettä, pallien poisto vaikutti ilmeisesti hormoonitoimintaan).  Olo ja arvot (myös verenpaine) saatiin balansiin hyvin ja elämä on jatkunut entisellään. Ihanaa! :) Syyskuun kontorollissa arvot olivat pysyneet tosi hyvinä ja seuraava kontorolli keväällä tai viimeistään syksyllä.

Verttihän aloitti vuoden -14 hammaslekurilla lohkaistuaan viime jouluna P4-poskihampaansa. Maaliskuussa nitkautti jossakin takasensa ja kesällähän se säikytti ihme poskipatillaan meidät kovin, pelkäsin jo pahinta. :( Loppu vuoden Veke pysyi poissa lekurista, toivotaan, että sama meno jatkuisi. Jesperiä vaivasi miesten vaivat loppukesästä eli eturauhanen, muuten nuorukainen oli kunnossa koko vuoden ja toivotaan Jepsukallekkin samaa menoa eteenkin päin. Elmo kävi kesällä hampipuhdistuksessa ja samalla veriarvot tsekattiin ja ne oli kunnossa. :) Pari vuotta aiemmin poistetun P4 kohdalla oli punainen piste, jota availivat, mutta syytä siihen ei löytynyt, mutta ei ole vaivaakaan (vielä) aiheuttanut. Muita vierailuja veteraani ei lekurissa tehnytkään, mikä on mahti juttu! Toivotaan samaa jatkossa. :)

Fysiikasta pidettiin huolta niin omalla hieronnalla, jumpalla kuin venyillä, mutta erityistä ammattilaisten huoltoa vuoden aikana antoivat osteopaatti Ketolan Jerry (maaliskuussa Veke ja Jepe, toukokuun lopussa sekä marraskuussa koko jengi) ja fyssari Kerkelän Hannele. Jälkimmäisen luona kevään aikana Elmo kävi vesijuoksumatolla nostamassa kuntooan. Onhan tuota ikää jo "harrastuskoiraksi" paljon. Katsotaan ehditäänkö tänä keväänä myös. Hyödyksi olisi ja jos rikas olis, niin hyödyksihön se olis kaikille! ;) Niin ja vuoden aikana silmätarkeissa shelamilaumasta kävivät Elmo (CRD), Quru (täysin puhtaat) ja Jesper (yksi hento ripsi vasemmassa silmässä eli Distichiasis todettu).

Sitten harrastustuloksiin tai oikeastaan agilityrintamalle, kun ei paljon muita lajeja meillä ole näkynyt, paitsi veteraani-Elmon yksi näyttely ja Qurun luonnetesti.

VET ERI1, VSP-vet
kuva: Virpi Nieminen

Agilityssa Elmo käväisi SM:ssä, sekä yksilöissä, että joukkueessa. Elmon tavoite täyttyi yksilöissä eli max. 5 s. yliaikaa! :D Realisti kun pitää olla ja asettaa tavoitteet omien ja koiran rahkeiden mukaan. Ajatus on vielä, että Elmo pääsee alkaneena vuonna kisakentille, jos vaan kunto pysyy tuollaisena kuin nyt, mutta sekään ei ole tärkeintä. Pääasia, että laumanjohtaja pitää "nuorison" kurissa ja nuhteessa. :D Tuntuu, että "Elmo - setä jo syntyessään" onkin vaan iän myötä nuortunut ja liikkeetkin vaan paranee. Tärkeintä on se, että hommaa tehdään Elmon ehdoilla eli kunnon ja voinnin mukaan. Jos hyvänä pysyminen edellyttää satunnaista agilitykirmailua ja säännöllistä jumppaa ja voimistelua -se tehdään! Tai jos kunto ja olo vaatii sohvaneuvokseksi siirtymistä, niin sitten se tehdään. :)

 Huom! Kaikki postauksen agikuvat Annamari Sundgrenin ottamia syksyn -14 piirinmestaruuksissa Laukaasta. Luvallisesti lunastettuina esillä. ;)

Vertti osallistui myös SM-yksilöihin ja Jatin joukkuueeseen. Yksilöissä parit kiellot, mutta joukkuerata oli katastrofi hyl.. Muuten agility  on ollut Vertin osalta jo yhteistyötä lähentelevää, mutta välillä on tullut hyllyputkia. Toki joitakin nolliakin on saatu tehtyä. Harmillisia vitosia on myös tullut, jospa tänä vuonna ne jätettäisiin väliin ja muutettaisiin nekin nolliksi? :) Myös sertejä on ollut liiankin lähellä (esim. Tampereella hypäri sert sekunnin sadasosan päässä..), mutta jos ei tuuri ole puolella, niin mitään ei mahda. Odoteltava onnen kääntymistä tai tehtävä paremmin. :)

Quru pääsi myös SM:iin, (karsintoihin olis ollut oikeus, mutta ei menty). SM:ien joukkuepaikan annoin ennakkoon jo eteenpäin ja jättäydyttiin varakoirakoksi (kun kevät oli niin epävarmaa agiaikaa). Yksilöissä kyllä käytiin ja tulos tuli myös Qurulle, yksi kielto. Menestystä ja mammonaa ei siis SM:stä tullut! :D Olihan se mahti kokemus kisata kolmella! :) Saa nähdä toteutuuko joskus vielä uudelleen..

Qurun kanssa kun "agiura" on jatkunut, niin kesän aikana haettiin takaisin nuoruuden intoa ja asennetta. Sheippailemalla saatiin hypyistä jälleen miellyttäviä ja samaa ehdittiin tehdä loppu syksystä myös kepeillä. Matalilla rimoilla haetaan myös intoa. Quru on toiminut oikein  pätevänä "lainakoirana" eli treenikamut ovat sitä testailleet ja saaneet itse harjoitella muuvsseja, ja kävihän parivaljakko Laura ja Quru yhden startin verran virallisissakin. :) "Osa-aikasairaseläkeläinen" jatkaa siis lajia, kunnon ja tilanteen mukaan!

Jesperin agiura oli aivan alussa vuoden käynnistyessä. Vuoden aikana se ehti aloittaa niin möllikisauran kuin virallisenkin nousten (liiankin) nopeasti kolmosiin! Mm. komennushaukkumisen ja todellisen agipalon ja -innon kanssa on hiukan työstämistä ollut vuoden aikana ja ei tässä vieläkään olla ihan siellä mihin pyritään, mutta eihän vielä tarttekkaan. Niin nuori jäbä kyseessä. Ei kukaan muukaan meidän pojista ole tällä treeni- ja kisamäärällä ollut vielä tulipalonlailla syttynyt.. ;)

Niin, ja saahan Jesper shelttiyhdistyksen agility-ykkösruusukkeen! :) Taitaa olla 5! sellainen tähän talouteen! Aina parin vuoden välein on tullut kisauran aloitus, mutta nyt taitaa seuraavaan tulla sitten väliä...

Tilastot:

Elmo: 29 starttia, 16 nollaa ja 9 pappanollaa (55 nolla% ja 86 puhtaus%), 
SM:iin 2015 8 nollaa (sis. tupla)

Vertti: 51 starttia, 12 nollaa (23,5 nolla%),
SM:iin 2015 6 nollaa (sis. tupla)

 

Quru: 26 starttia, 6 nollaa (23 nolla%),
SM:iin 2015 4 nollaa (sis. tupla)

 Jesper: 21 starttia, 7 nollaa (33 nolla%) ja 1-luokasta 3-luokkaan 15 starttia!

Jesper Laukaan piirinmestiksissä syksy 2014
Kuva Annamari Sundgren

Agimotivaatio on tuttuun talvitapaan taas hukassa (taitaa oma terveystilannekkin osaltaan vaikuttaa), mutta eiköhän se kevät ja kesä taas meidätkin treeni- ja kisakentille aja. Hain treenipaikkojakin seuraavalle jaksolle ja jatkan kouluttamista eli vielä ei shelamit kentiltä vetäydy. ;D Itse asiassa vuoden läpi käyminen nosti jo hiukan intoakin. Samaan aikaan meinaa ahdistus iskeä, että aivan liikaa olis asioita joita pitäs osata ja treenata.. Noh, me tehdään se mikä hyvältä tuntuu ja se riittää mihin riittää. Alkuviikosta julkaistut uudet tokosäännötkin nostivat pikkaisen tokointoa teoreettisella tasolla, mutta katotaan yltääkö se käytännössä kuinka pitkälle..:D ja kova on uho omankin kunnon nostamisesta, "kunhan tämä tauti lähtee, niin.." ;D Tuttua?

Alkaneelle vuodelle toivon terveyttä sekä hyvää, iloista ja rentoa laumaelämää shelameille! :) Nautitaan yhdessä olemisesta, lenkkeilystä, sohvailusta, treenaamisesta, kamuista, agissa kisaamisesta jne. Tulokset tulee siinä samalla, ne kun ovat oikeastaan lopulta toissijaista ja sen vuoksi en aseta mitään tarkkoja prosentteja tai nollamääriä.

Kohti tulevaa avoimin, uteliain mielin ja katsein! :)

 

Kuisman Koneen virkistyspäivät

Kuisman koneen virkistyspäiviä vietettiin tällä viikolla torstaista alkaen. (joo, sisäpiirin juttu, pahoittelut. Lyhyesti kerrottuna; pojilla on kodinkonefirma, ja siihen kytkeytyy muutama kamukin..tarina, mikä elää, saa uusia hahmoja ja käänteitä.. :D) Toimitusjohtaja Kuisma on kuullut tyky-toiminnasta ja henkilöstöstä on huolehdittava.. ;) Tosin varastomiespäällikkö Ike ei ollut paikalla. Iksu taisi olla vapailla tai lomilla. ;D

Virkistyspäiviin kuului torstaina Jerry Ketolan osteopaattiset hoidot täällä Jyväskylässä. Hoidot tulivat kaikille tarpeeseen, olihan viime kerrasta jo aikaa (toukokuun loppu). Nyt lepäillään tovi agilitysta ja muutenkinhan tässä on talvikausi vastassa, jolloin mennään kevyemmin agin suhteen. Hoidot tulivat siinäkin suhteessa hyvään saumaan, että allekirjoittanut joutuu lepuuttamaan kättään viime viikolla tyhjennetyn ranneganglion johdosta, eikä näin ollen normi hieronnat yms. onnistuisi.

Lauantain ohjelmaan kuului saunakilpailu. Voiton vei marrkkinointipäällikkö Vertti. Kirjanpitäjä-talouspäällikkö Elmo yritti laittaa kovasti kampoihin, mutta ei voinut mestarille mitään. KesäpoikaMyymäläpäällikkö Jesper taisi tehdä eilen oman saunomisennätyksensä, mutta ei mahtanut konkareille mitään. Voitti kuitenkin itse johtajan. ;) Kuisma lähti ekana ulos toivoen, että vakkariasiakkaita (kauniita leidejä) olisi saapunut kemuihin, mutta valitettavasti niitä ei näkynyt..

Saunomisen jälkeen pojilla oli sponsori Virpin tarjoamien herrkkujen vuoro. Vertillähän on nollasoppari hampurilaisten muodossa ja puolestaan Kuisma teki nollasopparin sipsien toivossa ja niinhän se siis tempaisi heti tuplanollan ja sai luvatun sipsipussin! Näitähän toki naposteltiin virkistypäivillä koko jengin voimin! (sipsejä eivät saaneet koko pussia, nou hätä! ;))

Kuisma ja sipsit!

Talouspäällikkö laskee tarkkana onko paloja tarpeeksi?

Markkinointipäällikkö diggaa burgerista!

Itse johtaja tarkkana!

Tottahan toki Kuisman Koneen illan vietossa laulettiin myös karaokea.

Myymäläpäällikkö vauhdissa; ettei vaan tämä balladi ollut
eräälle mustalle kaunottarelle..??

Virkistyspäivät ovat tehneet tehtävänsä, alkaa shelamilaumassa virtaa pursuta. Jospa Kuisman Koneen kauppa taas käy..kuinkas muutenkaan kuin TÄYSIII! ;D

 

Hyviin kemuihin kuuluu aina pikku painit, eiks jeah?

Saitte mitä haitte ja enemmänkin!

Viikonloppu sisälsi agilitykisat (kisaamista ja kanttiinia) ja aivan parhaita vieraita Susirajalta, Kati ja Eeka-vauva sekä Tuomas ja Bruno-bc. 

Lauantaina oli kolmosten kisavuoro. Shelameista radalle pääsivät Quru Lauran kanssa hypärille ja minun kanssa 2 agirataa, Vertti kolme starttia ja Jesper hypärin.

Quru lämmitteli Lauran kanssa hypäriltä hylyn, mutta samalla radalla olivat ja ilmeisesti kummallakin kivaa! :) Agiradoilla kanssani Kuisma tekaisi tuplanollan! Vertti hypäriltä harmittava hyl, vetäisi ylimääräisen pituuden poikittaisen ylityksen. Agiradalta nolla ja vikalta agiradalta hyl, se oli komediarata, ohjaajasta johtuen, kun pyllylleenhän se kirjaimellisesti meni. Liika väsymys ja syömättömyys...:( Jesperille keskeytetty hyl, ei ollut lainkaan mukana ja oli lämppälenkeillä jo ihan kuutamolla..naiset tai joku muu vaivaa nyt Jepeä.. :( Tiettyihin asioihin haetaan nyt muutosta ja kisamista mietitään joskus hamassa tulevaisuudessa. Jepe on niiin lapsi vielä ja ei se oikeasti ole osaamistasoltaan mikään kolmosen koira, eikä tarttee ollakkaan. Onhan miulla noita kisapoikiakin ihan riittävästi, hyvä kun jaksaisi niiden kanssa pysyä kaikki radat jaloillaan! ;D

Nyt saldo ennen talvikautta ja -lomaa on: SM-nollia Elmo 8 (sis. tupla), Vertti 6 (sis.tupla), Quru 4 (sis.tupla). Hyvältä näyttää ja mikä parasta; Vertin kanssa yhteistyö pelaa, samoin Qurun kanssa, mutta se vielä, että Kuisma on iloinen ja rento radalla! Tällä viikolla torstaina Jerryn hoidot ja sitten pohditaan milloin kukakin pitää pidemmän tauon ja sitten reenaillaan kuka enempi ja kuka vähempi ja kisataan talven aikana Veken ja Kuisman kanssa, jos siltä tuntuu.. Keväällä sitten koko köörin kanssa, jos vaan ollaan hengissä ja terveenä jne.

Vertin hieno hypäri hyl:

 
Qurun aginolla (valitettavasti kepolla oli kamera hukassa toisen nollan aikaan):

 
Vertin nolla:

Vertin hyl ja ohjaajan nolous:

 
Jesperin kuutamointi eli hyl:

Sunnuntaina aamusta taas pyörähdin hallilla kanttiinin laitossa, pikapika laittautuminen ja siitä sitten suunnattiin Paviljonkiin näyttelyyn.  Oli muutes mukavaa istuskella kehän laidalla, kun puhelin piippaili hienoista tuloksista Jattilasta! Kamut siellä vetelivät nollia ja nousuja! :) Mahtavaa!

Tuomas ja Bruno tulivat siis hakemaan H:ta ja saivat sen ja enemmänkin, meinaan EH:n! :) Tässä todistusaineisto poikien menosta (Tuomaksen luvalla laitettuna):

Onnittelut vielä ja hienosti veditte! Kiitos Joensuun kamut kun kävitte, juttua olisi riittänyt vaikka kuin.. Noh, se on vaan tavattava pian! ;)

Kiire

Käytiin eilen katsomassa Mielensäpahoittaja. Tulipa taas pohdittua. Enpä jatkossakaan stressaa, jos en ehdi heti blogia päivittämään. Toki tietyt asiat on tehtävä deadlineen mennessä, eilen kolmen esseen osalta. Ne sain jo palautettua iltapäivällä, jäi aikaakin yli...;) Kiire, kiire, stressi... pah! 

No, nyt tehdään kiireettömästi päivitys siitä mitä pojjaat ovat touhunneet kuukauden aikana. Lyhyesti; agia ja luonnetesti! Kiireettömille postaus sisältää paljon filkkaa. ;)

Lokakuun alussa oli kotikisat. Kisoja edeltävä viikko meni ahertaessa seuran kanttiinihommia (huh, olipa urakka järjestellä kaikki tavarat, hankkia uutta jne., luvattiin kepon kanssa hoitaa loput tämän vuoden kisat ja nyt jäljellä 3 kisapäivää...pidemmälle ei uskalla luvata, kun eihän tässä tiedä mitä tuleva tuo tullessaan).

Kisojen saldo ihan ok, vaikka olin ihan väsy ja keskittyminen ei ihan priimaa.  

Qurulla yksi startti la ja siitä nolla! Sopimus, että kun tekee yhdeltä radalta nollan, seuraavissa kisoissa saa useamman startin. :)

Elmolle sunnuntaina yksi rata, ja siitä puhdas, mutta aika oli heikko. Nyt patu jääkin talvitauolle, kun ei se vanhatennari kylmällä hyvistä lämmittelyistä huolimatta enää niin kiiruhda. Säästellään kroppaa, jos keväällä sitten olisi vielä kisakuosissa.

Vertille lauantailta 10 ja melkein nolla eli 5 (kielto toka vikalta hypyltä, kun rytmi hiukan sekosi riman kolahdettua).

Vertille sunnuntaina hyl ja nolla!

Jesper haki toisen tardakin kuun alussa ja on ollu nyt pienellä tauolla agilitysta. Tänään olis tarkoitus mennä hallille. :) ja yksi startti viikon päästä, varoajat ohi ja olo kunnossa.


Kolme viikkoa sitten käytiin Qurun kanssa luonnetestissä Tampereella. Tuomareina Katri Leikola ja Irene Puputti. Kiitos Lauralle matkaseurasta ja kuvaamisesta! :)
 +97 ja laukausvarma oli tulos.

Toimintakyky petti pimeässä huoneessa, mutta silloin Quru toimii, kun mamma on mukana ja kertoo mitä tehdä. Olen iloinen, että Quru oli oma itsensä koko testin läpi ja sanoinkin, että koskaan ei ole tullut sellaista tilannetta vastaan, missä Kuisma olisi mennyt häntä koipien välissä toimettomaksi ja hiljaiseksi, niin ei käynyt nytkään. Palautui paremmin kuin osasin odottaakkaan. Oli menossa kaikkeen aina innolla ja innostui aina kehuista tuttuun tapaansa ja oli ilmeellä, että mitä seuraavaksi!? Tuntuu, että arjessa ollut iloisempi ja huolettomampi testin jälkeen. Testipaikallakin oli kuin agikisoissa olis käyny, hyppäs autoon, joi ja nukahti. :) Onneksi pehmeyttä ei ole liikaa ja taisteluhalu on iso moottori mikä vie eteenpäin! Ja selkeästi luotto ihmisiin on hyvä. :) Selitys tietyille jutuille löytyi, erittäin vilkas yhdessä tuollaisen toimintakyvyn kanssa. En usko, että moni on huomannut, esimerkiksi agilityssa toimintakyvyn puutetta, mutta itsellä on ollut ajatus, että jokin "mättää" ja siksihän testiin mentiinkin. Oppimaan myös itse lisää miten ja miksi koirat toimii kuten toimii. Yllätyksenä tosiaan tuli se, ettei itseään puolustanut.

	-2	Toimintakyky	Kohtuullinen	-30
	+1	Terävyys	Pieni ilman jälj. jäävää hyökkäyshalua	1
	+3	Puolustushalu	Kohtuullinen, hillitty	3
	+2	Taisteluhalu	Kohtuullinen	20
	+1	Hermorakenne	Hieman rauhaton	35
	+1	Temperamentti	Erittäin vilkas	15
	+1	Kovuus	Hieman pehmeä	8
	+3	Luoksepäästävyys	Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin	45
	+++	Laukauspelottomuus	Laukausvarma
	Yhteensä			97

Vertailuna Vertti kolme vuotta sitten Tuusulassa Söderhom Bengt ja Matsuoi Tarja

+1	Toimintakyky	Kohtuullinen	15
+1	Terävyys	Pieni ilman jälj. jäävää hyökkäyshalua	1
+3	Puolustushalu	Kohtuullinen, hillitty	3
+2	Taisteluhalu	Kohtuullinen	20
+1	Hermorakenne	Hieman rauhaton	35
+1	Temperamentti	Erittäin vilkas	15
+1	Kovuus	Hieman pehmeä	8
+2b	Luoksepäästävyys	Luoksepäästävä, hieman pidättyväinen	30
+++	Laukauspelottomuus	Laukausvarma
Yhteensä			127

Alla myös videot molemmista, voi vertailla. Erittäin vilkkaat veljekset, aivan kuin omistajansakin!? ;D

Kelkka:

 Hyökkäys eli puolutushalu:

 Haalari/sateenvarjo ja tynnyri (huomatkaa, että hiukan on erilaiset järjestelyt ja erityisesti tynnyri):

Seinä eli terävyys:

Laukaukset:

Yhteenvedot:

Seuraava viikonloppu oli koirilla aikaslailla lepoa ja me kepon kanssa järkkäiltiin tokokokeen kanttiini ja yritin imeä tokokipinää itseeni. Eipä tullut! ;) Agin reenaaminenkin ollut hävettävän vähällä, saati sitten pitäis tokoa lähteä harkkaamaan..

Viime viikonloppuna oli Häme-Tourneen vuoro. Lauantaina aamulla aikaisin kohti Lahtea, veljesten kisat. Saldona 5 hyllyä ja 10. :D Hyvää menoa oikeasti, aina ei vaan tule nollia. Erityisesti olen iloinen Qurun menosta, sillä intoa ja vauhtia oli kaikilla kolmella! radalla. Haki hiukan ylimääräisiä esteitä. :D Matka jatkui Tuulokseen äidin ja Antin kanssa iltaa viettämään. Voi että, erityisesti Vekeä harmitti kun olis ollut niin kivaa, mutta uni tuli kesken illan. ;D Aamulla taas riitti virtaa ja maalla olosta nautittiin täysin sydämin ja tassuin.

Tässä radoista filkkaa, ken tahtoo katsoa. :)

Vertti kirmaa kriteereistä piittaamatta...

 Quru kirmaa...

 

Tämä viikonloppu huilitaan ja valmistaudutaan ensi viikonlopun kisoihin ja kantiinin leivontaan ja pyörittämiseen! Jospa kepo jaksaisi taas tehdä niitä kuuluisia nollakuppikakkuja!? ;D

Hormoonit ja kurssittautumista

Quru kävi kilpparin vajaatoiminnan kontrollissa viime viikolla. Arvot hyvät ja jatkamme siis samalla annoksella. :) Jes. Kahden viikon päästä onkin jännäää ja erittäin mielenkiintoista. Sain Qurulle paikan luonnetestiin.  Meillähän oli jo paikka 2 vuotta sitten, mutta peruuntui sairastumisen vuoksi ja nyt kun poikkeuslupa juttu on ja arvot ovat olleet balanssissa jo tovin, niin hyvä aika mennä.

No sitten toisenlaiset hormooni uutiset. Jesper kävi myös lekurissa Animagilla Heinolan Suvin luona viime viikolla. Suurentunut eturauhanen ja tardakki pyllyyn. Onni oli, että hyvissä ajoin havaitsimme pikku merkeistä (tuttu vaiva niin osaa jo katsoa poikia sillä tavalla..), ja pissanäytteessä ei ollut kasvua eli ei tukehdusta, eikä ab-kuuria. Tardak uusitaan viikon-kahden päästä, jos tarve. Nyt jo puskissa nyöhäävän teinin tilalle on tullut takaisin mamman mussukka, joka kulkee lenkit kontaktissa "hyvä-poika"-ilmeellä. ;) Nyt siis ollaan dopingilla ja kisailut tauolla. Eikä ihme, että kepit oli haastavat tehdä ja kisoissa juoksuiset typyt veivät nuoren miehen huomion.. huoh.

Perjantaina vietettiin Qurun nimppareita ekan kerran, noh, siis Kuisman päivähän se oli ja kuten osa on huomannut, Qurua kutsutaan varmaan yhtä paljon Kuismana kuin Quruna ja kun Kuisma löytyy nimpparikalenterista, niin kepo tahtoi nimpparisankarille höyryttää nakkeja! :D

Kuisma hyppäsi rahin päälle odottamaan herrkkua..

...kun kamut oli lattiatasolla. :D

Viikonloppu meni hallilla Savikon Sepon kurssilla. Lauantaina shelameista osallistui Vertti minun kanssa ja Quru Lauran kanssa. Sunnuntaiksi vaihdoin Vertin tilalle Jesperin, jonka kanssa teimme helpomman pätkän (14 estettä, mm. ei keppejä). Opettavainen viikonloppu, kun hidastettuna katseltiin filkalta mihin suuntaan ne tennarit ja katse siellä radalla oikein ovatkaan.. Vahvistusta myös siihen, että Vertin kanssa antaa mennä vaan, eikä se lyhin ole nopein ko. koiralla (kuten ei Elmollakaan). Jesperin kanssa vahvistusta tuli siihen, että helppoa ja itseluottamuksen vahvistavaa treeniä jatketaan. Niin ja vahvistusta lelupalkkaan siten, että Jesper painaa täpöllä lelulle minunkin ohi! Kaivetaan takaisin hiukan sitä törkeyttä ja röyhkeyttä! ;) Vaikka onhan se minusta kivaa, että Jepe tahtoo tehdä minun kanssa, eikä vaan paina pyllyvillat heiluen ihan omiaan. MaMu! < 3  Kokeiltiin myös lelun tippumista "taivaasta", mutta se ei kyllä Jepen kanssa toiminut, kun alkoi fiksuna etsimään ja kyttäämään lelun kanssa piiloon mennyttä koutsia. Alamme kuitenkin työstämään asiaa eli opetetaan siedättämällä. Aluksi kaikilla treenikamuilla on lelu, mutta niitä ei kytätä, vaan lelu tulee minulta tai kuolleena maasta. Pikkuhiljaa se voi sitten tippua taivaasta, esim. putkesta ulos tultua se tipahtaakin, mutta tässä kyllä oltava tarkkana, esim. kontakteillakin mennessään tai hypyllä ilmassa Jepe vilkkaana poikana kyllä huomioi, jos jotakin "jekun" tapaista lelun viemistä tai tiputtamista tms. yritetään.. Keskittyminen menee Jesperillä vaan siihen leluun ja sitten tulee turhaumaa ja haukkua jne.. Työstetään, työstetään siis.

Ainiin, huvittihan se Jesper yleisöäkin (ja vielä kahdesti, molemmissa seteissä teki sen). Täytyy meidän ilmeisesti treenata putkikontaktierottelut kuntoon? Joillakin haasteena se oikella esteelle päätyminen, meillä haaste on siellä loppupäässä. :D Tämä kertoo kuinka Jepe käyttää päätään ja miettii asioita, keksii myös uudenlaisia ratkaisuja tilaisuuden tullen!

Tappion hetkelläkin on ihanaa kun joku uskoo ja luottaa

Vertti oli eilen maailman onnellisin, uskoisin näin. Se laittoi tekstaria sunnuntaina Iken ja Kitsin Virpille. Vietittelyn aiheena oli juustohampurilaiset ja varmistus, oliko hampurilaistarjous yhä voimassa. Niin, Virpi siis lupasi viime sunnuntaina jokaisesta nollasta hampparin, yksi tuli silloin. Sunnuntaisen viestittelyn ja Vertin laskukaavan mukaan saldona oli 4 (eikös 1+2 ole 4? :D). Sopivat treffit junnujen reenilöihin eiliselle. Yksi burgeri meni ennen harkkoja, omatoimisesti pussi auki ja hamppari ahmatille. :) Yksi harkkapalkkana, oli kuulkaas intoa eteen irtoomiseen jne. Ja kaksi kotona veljien kanssa, kerrankin Vertin tienaamia eväitä. :D

 

 

 Vertti kiittää maailman parasta sponsoria, Virpi on uskonut Verttiin myös heikoilla hetkillä! Kiitos! :)

Onnistuminen voi tuntua erilaiselta

Olen iloinen aina jo siitä, että pääsen radalle parhaiden ystävieni kanssa. Useimmiten radalle astelen hymyssä suin ja poistun sieltä myös niin, vaikka matkalla olisi tapahtunut mitä tahansa. Pyrin siihen, että koirani eivät tiedä mokanneensa tai ainakaan se ei haittaa, vaikka käppi olisi käynytkin. Ilon kautta.

Tiedättekö, joidenkin koirien kanssa agility voi tuntua alusta asti helpolle, eikä nollan saaminen ole mikään ihme (esim. Elmo). On kuitenkin olemassa yksilöitä joiden kanssa voi/saa iloita vaikkapa yhden jutun onnistumisesta (esim. kontaktit), kun muuten koira on mennyt omia polkujaan (esim. Vertti). Mutta jälkimmäisen kanssa kun onnistuu vaikka koko rata, tuntuu se erityisen hyvälle. Siihen on saanut olla maltillinen, monessakin suhteen. Ken on sen kokenut itse, voi ymmärtää mistä kirjoitan. Ilman tällaista kokemusta ja opinpolkua, luulisin tietäväni ja osaavani ja saattaisin jopa pitää agilitya helppona lajina. ;) Se yksikin onnistuminen vaatii hikeä ja ohjaajalta paljon paljon huumoria, mutta on sen arvoista. Olin iloistakin iloisempi eilen Mikkelin kisoista kotia ajettaessa. 

Kun matkan ei ole ollut helpoin ja sinne on mahtunut mm. tällaista (Jepen toive toteutettu, viitaten edelliseen postaukseen :D):

Vuosi 2009, Vertti 1,5 vuotta (laatu yhtä vakuuttavaa niin videossa kuin menossa)

Vuosi 2010, Vertti 2,5 vuotta

Vuosi 2011, Vertti 3 vuotta, ensimmäiset kisat kolmosissa

Vuosi 2011, Vertti 3,5 vuotta

Vuosi 2012, Vertti 4 vuotta

EILEN Vertti 6,5 vuotta. Ilmoitettu kahdelle startille ja tässä todisteet:

Vertti teki sen toisen kerran. :) Ja me syötiin kepon kanssa illalla...

.... ja paljon muitakin herrkkuja. :)

Ja kun saa kommentit kahdesta eri suusta: "sehän näytti ihan agilitykoiralta" - ei voi kuin hymyillä. Se teki hommia minun kanssa, me tehtiin yhdessä ja se näkyi vauhdissa, muttei haittaa. Vertillä ei ollut lainkaan kuolaa ja räkää naamallansa maaliin tullessa! :D Oikeasti olin ajatellut, että SM:t jää tuplasta kiinni. Ajattelin viime keväisen olleen tuuria. Ei tässä vielä Vertin kanssa hotellia varailla, sillä kolme irtonollaa puuttuu, sillä eihän tämän suharin kanssa mikään ole itsestään selvää.. Onneksi voidaan kuitenkin se majoitus varata, sillä Elmollahan jo nollat on kasassa, nyt tuli jo 8 nolla. :)

Muiden saldo: Elmolle yksi startti ja siitä nolla, Qurulle yksi startti ja yksi hyl, Jesperille yksi hyl ja yksi 5 ja aikaa keppien korjailusta.  Tasapuolisuuden nimissä julkaistaan muidenkin meno, jos joku tahtoo nähdä. :)