Onnistuminen voi tuntua erilaiselta

Olen iloinen aina jo siitä, että pääsen radalle parhaiden ystävieni kanssa. Useimmiten radalle astelen hymyssä suin ja poistun sieltä myös niin, vaikka matkalla olisi tapahtunut mitä tahansa. Pyrin siihen, että koirani eivät tiedä mokanneensa tai ainakaan se ei haittaa, vaikka käppi olisi käynytkin. Ilon kautta.

Tiedättekö, joidenkin koirien kanssa agility voi tuntua alusta asti helpolle, eikä nollan saaminen ole mikään ihme (esim. Elmo). On kuitenkin olemassa yksilöitä joiden kanssa voi/saa iloita vaikkapa yhden jutun onnistumisesta (esim. kontaktit), kun muuten koira on mennyt omia polkujaan (esim. Vertti). Mutta jälkimmäisen kanssa kun onnistuu vaikka koko rata, tuntuu se erityisen hyvälle. Siihen on saanut olla maltillinen, monessakin suhteen. Ken on sen kokenut itse, voi ymmärtää mistä kirjoitan. Ilman tällaista kokemusta ja opinpolkua, luulisin tietäväni ja osaavani ja saattaisin jopa pitää agilitya helppona lajina. ;) Se yksikin onnistuminen vaatii hikeä ja ohjaajalta paljon paljon huumoria, mutta on sen arvoista. Olin iloistakin iloisempi eilen Mikkelin kisoista kotia ajettaessa. 

Kun matkan ei ole ollut helpoin ja sinne on mahtunut mm. tällaista (Jepen toive toteutettu, viitaten edelliseen postaukseen :D):

Vuosi 2009, Vertti 1,5 vuotta (laatu yhtä vakuuttavaa niin videossa kuin menossa)

Vuosi 2010, Vertti 2,5 vuotta

Vuosi 2011, Vertti 3 vuotta, ensimmäiset kisat kolmosissa

Vuosi 2011, Vertti 3,5 vuotta

Vuosi 2012, Vertti 4 vuotta

EILEN Vertti 6,5 vuotta. Ilmoitettu kahdelle startille ja tässä todisteet:

Vertti teki sen toisen kerran. :) Ja me syötiin kepon kanssa illalla...

.... ja paljon muitakin herrkkuja. :)

Ja kun saa kommentit kahdesta eri suusta: "sehän näytti ihan agilitykoiralta" - ei voi kuin hymyillä. Se teki hommia minun kanssa, me tehtiin yhdessä ja se näkyi vauhdissa, muttei haittaa. Vertillä ei ollut lainkaan kuolaa ja räkää naamallansa maaliin tullessa! :D Oikeasti olin ajatellut, että SM:t jää tuplasta kiinni. Ajattelin viime keväisen olleen tuuria. Ei tässä vielä Vertin kanssa hotellia varailla, sillä kolme irtonollaa puuttuu, sillä eihän tämän suharin kanssa mikään ole itsestään selvää.. Onneksi voidaan kuitenkin se majoitus varata, sillä Elmollahan jo nollat on kasassa, nyt tuli jo 8 nolla. :)

Muiden saldo: Elmolle yksi startti ja siitä nolla, Qurulle yksi startti ja yksi hyl, Jesperille yksi hyl ja yksi 5 ja aikaa keppien korjailusta.  Tasapuolisuuden nimissä julkaistaan muidenkin meno, jos joku tahtoo nähdä. :)