Jesper 2 vuotta

Keskiviikkona vietettiin Jesperin 2-vuotissynttäreitä! Onnea siskoille ja veljille pari päivää myöhässä! :)

Todellinen  Kimpale Kultaa, niin sisältä kuin ulkoa! < 3

Juhlat eivät olleet niin suuret kuin Elmolla, mutta hyvin ohjelman täyteinen päivä kyllä. :) Aamu alkoi perinteisellä maksalaatikkonakkikakulla, jota sankari saa ekana maistaa ja sen jälkeen jaetaan muille.

Tämä sankari ei oikein piittaa teollisesta ruuasta, joten kakun kimppuun ei hyökätty suurella ahneudella, vaan sitä maisteltiin antaumuksella nuollen. Päältä voi maistella vaikka possunsydänrouheet..;)

Kakun jälkeen siirrytti pikkuhiljaa uimapaikalle, noin tunti vedessä puljaamista. :) Sen jälkeen menikin useampi tunti leikkien ja elämästä nauttien takapihalla odotellessa omaa vuoroa tukan hoitoon ja jalkahoitoon (=kynnet ja tassukarvat). Mikäs parempaa ohjelmaa kuin kuivatella turkkia hippastellen ja painien veljien kanssa.

Sitten olikin ohjelmassa poseeraamista mm. saavutettujen ruusukkeiden kanssa. Kunnon kuvat tulee myöhemmin kuhan saan ne jotenkin koneelle kamerasta. Myös muista shelameista otettiin sivuprofiilikuvat.

 

 

 

 

 

Poseeraamishommien jälkeen hallille agilityyn. Hiukan sankarilla näkyi väsymys, mutta olihan ne treenit käymisen arvoiset, sillä kamut tai oikeastaan niiden omistajat lauloivat sankarille :D ja kamut sai kakun rippeet ja ne omistajat keksejä (nolla- ja synttäriherkut).. itse sankari oli taas maksalaatikkokakusta ei-niin-innoissaan. ;) Kanansydämet oli nam.

Treenien jälkeen juhlat vielä jatkui ja kotona odotti kaksi pakettia. Jep, 2! Jesper on pikkasen kietonut meidät pikkurillinsä ympärille, sillä yleensä ei kepo ei suostu kuin yhteen pakettiin (=leluun), Jepen kohdalla poikkeus sallittu! ;) 

Eikä siinä vielä kaikki, ennen oikeaa iltaruokaa tarjolla oli kepon höyryttämiä nakkeja! Omat nakkimukit (tiedättekö sellaissia joita saa HK:n makkarabaaristakin) joka shelamipojalle! :) Sankari oli hyvin väsynyt illalla, mutta oli MaMu kaiken huomion ansainnutkin. Niin paljon tuottaa iloa ja onnea päiviimme! :)

Harmittaa kun kuvat ovat kamerassa, mutta kyllä ne toivottavasti sieltä ulos saadaan. Somisteena nyt siis kännylaatua..

Perinteinen kisapäivä

Lauantaina oli niin mukava kisapäivä Orivedellä. Meidänhän piti olla Porissa shelttimestiksissä, mutta kuninkuusravien johdosta majoitusmahikset heikot ja kalliin! :( Orivedellä saatiin aikaiseksi kiva kisapäivä, sellainen vanhanajan; vietetään rauhassa koko päivä kisapaikalla, hengaillaan, syödään, jutellaan, nauretaan jne. Kyläkisat! :) Parhautta oli kisaaminen ekaa kertaa kaikkien neljän kanssa samana päivänä! :) Ikähaarukalla kohta 2-vee - kohta 10,5-vee! Tämmöinen kokemus ei ole itsestään selvää, joten osaan kyllä arvostaa! Huippu reissu, vaikka hullun rankkaa itselle vetää helteessä 8 rataa.. mutta en valita. Onnellinen olen.

Lähdettiin jo aamulla hyvissä ajoin ajelemaan ajatellen ralliruuhkia (olin kyllä Jepelle kiitollinen ettei ykkösiin tarvinnut huristella kukonlaulun aikaan!), joita ei kuitenkaan pahemmin edessämme ollutkaan, joten hyvissä ajoin oltiin perillä. Ehdittiin löytää järvikin, missä pojat pääsi uimaan ennen kisakentälle saapumista.

Shelamijengistä Jesperillä tuomarina oli Johanna Wüthrich. Kivat radat ja nuori mies alkoi jo parempaa vauhtiakin väläyttelemään, vaikka kisaratoja nyt vasta takana se huimat 6 kpl. Jepelle ekalta voitto (ainut tulos :D) tuloksella 14,27. 

Toiselta nollavoitto ja luva, ajalla -6,69 (luva saatiin puolen sekan erolla, sillä kakkosen aika oli -6,16, eikä osallistujia ollut kuin 4...)

Seuraavaksi sitten kolmosen ne "aivan erilaiset".. ;) Tuomarina Helinin Jari. Ekana Elmo ja agiradalta hyl! Jepjep, Patukin osaa tehdä omia ratkaisujaan..tiistain treenit tätä enteilikin. :D "Täh, missä patu?!!..häh..ei haittaa.."

Sitten Qurun eka agirata, kieltoja kolme eli hyl..intoa enemmän kuin malttia..

Elmolle toiselta agiradalta nolla, vaikka ohjaaja sekoili ja kyseli kesken matkan tuomariltakin "menikös se sitä hypyyä.." kun luulin että tuli yhden ohi..tulkitsin homman jatkuvan, kun tuomari siirtyi A:n kontaktia tuomaroimaan! :D Hellehelle.. viides rata menossa..ja aamusta reissussa ja ja..

Sitten Qurun toinen agirata. Tulos taisi olla 10 = 2 kieltoa.

Seuraavana Vertin eka agirata. Todella hyvää menoa tauolta paluuksi. 5, A:n ohi juoksu ja täysin ohjaajan moka..tunaroin edessä! Sorry Veke, onneksi sait Virpin lupaamia herrkkuja, kun moka oli miun! :D

Viimeisenä vielä Vertin hypäri, hyvää etenemää (4,84) meni ja vain 5 rimasta. Ei harmittanu, ku oli vaan niin huisin hauskaa mennä ja Vertti kyllä liikkui, sillä ei pitkä päivä ja odottelu tuntunu missään. Nesteytys yms. muu huolto kunnossa. Taisi vaan kentällä olla lähtöalueella jotakin muurahaisia???

Eilinen meni palautuessa rankasta reissusta esseetä viimeistellen ja valmiiksi tuli. Sen myötä mahdollistui seuraava kisareissu. Jes. Pientä kiristystä omasta takaa, jotta opinnot etenee. Odotan niin innolla viikonloppua! :) Nautitaan kuitenkin viikosta ensin ja illalla suuntaamme ilman viilennyttyä hallille ottamaan pienet hyppytekniikat Veken ja Jepen kanssa. Taidamme saada sinne (uutta ja vanhaa) shelttityttöseuraa! ;)

J&Q agia, E&V terveysuutiset & sukukokousta

Pitkä pitkä päivitys, joten jos ei jaksa lukea tai aika rajallinen, kandee klikata jo muualle! ;)

Vertin terveysrapsa

Aloitetaan kertomalla Vertin kuulumiset, kun niitä on kyselty. Niin, kiitos tsempeistä. :) Vertti siis sai sen 10 pv antibioottia ja patti alkoi pienenemään ja Elmon käydessä hammaslekurissa päätettiin jatkaa Veken kuuria vielä 5pv:llä, koska patti reagoi kuuriin. Vertti alkoi voimistumaan jo kuurin alkupuolella ja suuta pystyi aukomaan eli haukkumaan. :D Kulmakunnan vahti on palannut, se ei ollutkaan rauhoittunut pallien poistosta, vaan poskessa oli jyllännyt jokin tulehdus. Kuurin lopulla korvastakin pukkasi ruskeaa tahmaa ulos, mutta nyt siis Veke on osallistunut jo normielämään, mikä siis tällä hetkellä on paljon uimista ja vedessä oleilua. Ei väsy, jaksaa kuten muutkin jne. eli hyvältä näyttää, paitsi sisällä lentävät kärpäset on paha vihollinen, mutta se onkin toinen juttu. Agilitynkin pariin on palannut ja hyvin mennyt. Tauko tekee aina terää, tsin Vekellä niitä taukoja on kyllä ollutkin erinäisistä syistä johtuen viimeisen vuoden aikana ihan riittävästi. Jospa taukoilut olis takana?

Elmon hampilekuri

Elmo kävi hammastarkastuksessa ja -putsauksessa ja maksakontrollissa 4.7. Verikokeet oli kaikki kunnossa. :) Samalla tuli 10-vee tsekkaus. Poistettavia hampaita ei ollut, mutta silloin 2011 poistetun P4 kohdalle oli tullut ikeneen punainen piste, ja joutuivat sen vuoksi sitten avaamaan ja porailemaan luuta jne. jotta sieltä olisi mahdollinen pisteen aiheuttaja (luun pala) löytynyt, mutta ei löytynyt. Löydöksenä myös M1-hampaiden sisärakenteessa mahdollisesti kehittymässä oleva hampaan resorptio eli juuren alueella hammasluu korvautuu vähitellen tavan luulla. Ei vaadi siis hoitoa, mutta jos alkaa sisältä hajoamaan ja reikä, sitten hoidettava. Kissoilla yleisemmin tavattava juttu.. hmm. lisää Elmolle kissamaisia juttuja. ;) Elmolla oli siis sulavat tikit ja antibiootit. Minulla oli oikein sairastupa täällä J:n matkatessa maailmalla. Tasan ei aina käy. ;) Kuviakin olis pojista ja hienoista tuliaisista, mutta kamera ja kone ei halua toimia yhdessä. :(

Fysioterapiaa Jesper ja Quru 

Viime perjantaina käytiin nuorimpien kanssa Hannelen tsekkauksessa. Qurulla niskassa vasemalla lihastasolla kireyttä, L-S alueella hoidettavaa ja etureidessä kireyttä. Laseria sai ja tykkäsi. :) Jesperillä hoidettavaa vasemmassa takasessa ja lanneselän alueella. Käyttää tehokkaammin vasenta ja heijastuu myös oikeelle eteen, haukkarissa kireyttä, mutta vastasi myös hoitoon ja laseriin hyvin. :) Nyt kun on hyvät uintikelit olleet, niin jumpat ajankin puutteen vuoksi jääneet, mutta lupaan niissä taas aktivoitua. Venyt ja hierontaa kyllä tehty yhtä säännöllisesti kuin ennenkin. 

Qurun agility

Qurun kanssa käytiin Varkaudessa kisaamassa 5.7. parin hylyn verran, hyppyjen ohi juoksuja.. sheippaaminen tuottaa jo tulosta, mutta ei vielä tarpeeksi. Toissa lauantaina kuitenkin jo enemmän Mikkelissä (19.7.), sillä Qurulle nolla (4.sija) ja sunnuntaina 2 hylkyä (iloista) ja mm. hylky hypylle karkaamisesta! jes.

Jesperin agility

"Ekaluokkalainen kävelee kuin nainen" -lällätteli Jesper reenikamuilleen ekojen kisojen jälkeen, mutta jottei pääse nuorimies ylpistymään, veljet kotona jatkoivat laulua: "... tokaluokkalainen aivan samanlainen, mutta kolmasluokkalainen aivan erilainen!"

Nuorimman agikuulumiset siis seuraavaksi. Jepen kanssa kesä-heinäkuussa kierettiin kolmet möllikisat, yhdet Saarijärven hallissa (29.6), yhdet Saarijärven kaukalolla ulkosalla (9.7.) ja viimeiset ennen vurallisia oli Laukaan kaukalolla (16.7). Hyvin Jesper niissä meni ja voittojakin taisi ottaa ja herrkkuja tienata. ;) Haukkumiseen hiukan puutuin ekoissa mölleissä, mutta nyt treeneissä on havaittu, että tarkkana oltava milloin ja mihin haukkumiseen puututaan, jotta ei mennä paineistamaan. Joka tapauksessa se ns. turha haukkuminen ja ohjaajaan kohdistettu komennus on vähentynyt ja työtä jatketaan harkoissa. Tässä pari videoo Saarijärveltä.

Näillä eväillä lähdettiin pari viikkoa sitten Mikkeliin kookoo99:lle hakemaan kisakokemusta ja häiriötä ulkokentälle. Oli kyllä hassua kun en jännittänyt, vaan nautin, että päästään MaMun (mamman mussukka < 3) kanssa menemään yhdessä.

Lauantaina tuomarina oli Mujusen Salme ja mittauksessa siis mediksi. Hypärillä alkoi kisaura ja nollavoitto! Jepe oli ainut nollan tehnyt mineistä ja medeistä. Loppu olisi voinut olla meille haastava, mutta Jesper olikin ihan kivasti kuulolla (=enemmän kuin oletin).

Toinen oli helppo suoraviivainen agirata ja meidän tulos 5 (keppien aloitus) ja yliaikaa hyvin huolella treenattujen kontaktien vuoksi. ;)

Sunnuntaina tuomarina Hilpi Yli-Jaskari ja eka agirata kivan juokseva. Tuloksena nolla, 2. sija

Viikonlopun neljäs ja vika rata oli agirata, josta tuloksena nollavoitto! Eli SERT ja siirto kakkosiin! huh huh. Meni sitten perheen enkka, sillä Elmo ja Quru piti nousupohjia 5:llä startilla.

Ykkösen radat ovat niiin kivoja ja kisakokemusta ja -rutiinia saa vaan kisaamalla. Mutta tosiaan ei onnistunut mokailut ja kai se sit on niin, että Jepe on kakkosen kamaa! :D Nyt lähdetään sinne hakemaan uusia kokemuksia ja kisahäiriöitä. Se on vaan eri treenata Jattilan hallissa sisällä, ilman aurinkoa, valmistautuvia ja leikkiviä koirakoita, lintujen lentoa jne. turvallisessa "kaukalossa". ;) Ja eihän tuo vielä sitä menoa esim. kepeillä ole mitä reeneissä näkyy, mutta kaikki ajallaan, eiks vaan? :) Ja kyllä sitä ääntäkin vielä tulee (aikas paljonkin), mutta nyt se etenee, eikä kohdista komennusta minuun..ehkä äänikin vähenee varmuuden kautta? Vastahan elokuun lopulla tulee vuosi kun mein huippu reeniporukka aloitti ja muistan kuinka Jesperkin opetteli hyppyä jne. Kiitos reenikamut antoisasta vuodesta! :) Jatketaan samaan tahtiin, eiks jeah?

Viime torstaina käytiinkin Kennelkerhon möllikisoissa todella mölleilemässä. Kuuma sää ja otettiin vaan Jesper mukaan. Kai se jotakin kertoo tulostasosta ja menosta, että kepo lopetti kuvaamisen.. ;) Ei menny ku strömsöössä. :D Pysyy ohjaajakin nöyränä, ei vaan tämä on just tätä nuorten kanssa, mitä vaan voi tapahtua.

Amorosan sukukokous

Viime perjantaina ajettiin illasta Mikkeliin ja siitä jatkettiin la aamupäivästä Astan luoksen Jänhiälään. Ohjelmassa lauantaina Amorosan kasvattitapaaminen ja sunnuntaina kummitytön synttärit. Kuvia tulee varmasti myöhemmin, kun Outi oli kuvailemassa, mutta mainittakoon, että mätsäriä oli ohjelmassa syömisen ja jutustelun lomassa. Meiltä osallistui Vertti, Elmo ja Jesper. Kaksi ekaa sai punasen ja vika sinisen, koska ei keskittynyt muuhun kuin naisiin.. hiukan vapaampi mätsäri ja toisten esiintyessä toisia koiria pyöri jaloissa, nenän edessä. Noh, ehkä Jepen esiintymisestä kertoo jotakin titteli: Äijien äijä! ja Vertti sai tittelin Iloisin häntä! :D Kesätukka korosti hienosto puuhkaa.  Kuvia tosiaan linkkailen, kuhan niitä saan käsiini.

Jospa tässä tällä erää. :D

Onnea on monenlaista

Onnea, tuuria, tsemppiä tarvittais nyt.. ja vaikka peukkujakin kaivataan!

Aamulla Vertin poski oli turvoksissa eli vasemmassa alaleuassa, lähellä suupieltä pitkähkö ja kova patti. Aamulla Veke oli muutenkin vaisumman oloinen kuin normisti. Haukkumista ei kuulunut lainkaan ja näytti nieleskelyn olevan haastavaa (varmastikin turvotuksesta johtuen). Illalla vielä ihan ok, söi puruluuta ja iltapalankin normisti iltalenkin jälkeen. 

Onnea oli, että Elmolle oli varattu hammaskiven puhdistus tälle aamupäivälle (Animagi Jyväskylään Katja Rajalinille) ja onnea oli, että lekuri suostui potilaiden vaihtoon. Elmo sai uuden ajan ensi perjantaille.

Diagnoosina "mysteeripatti", antibiootit ja kipulääkettä, seurantaa ja yhteyttä lekuriin ensi viikolla, jos ei ala turvotus laskea ja lisätutkimuksia. Nielu ok, ei kuumetta, karvat ajettu pois, eikä purema tms. jälkiä niin sisä- tai ulkopinnalla, hampaat tsekattu ja rontgätty ja nekin ok (hammaskivi otettiin pois). Homma voisi liittyä jotenkin sylkirauhasiin, mutta sylkirauhastulehdukseen viittaisi leukaperien alueen tai alaleuan luiden haarojen välinen turvotus, mitä nyt ei ole.. Toisaalta taas punktoinnissa tuli jonkin verran verta ja se oli jokseenkin viskoosia (venyvää) eli viittaisi taas sylkirauhaseen jollakin tavalla. Voi olla sylkirauhasen laskutiehyen tukkeuma/tulehdus, jolloin sylkeä joutunut ympäröiviin kudoksiin, mutta taas usein tässäkin tapauksessa myös itse sylkirauhasen seutu turpoaa.. Outoa. :( Patologille ei mitään saanu laitettua, kun veristä oli ohutneulanäytteen tulos.

Lisäksi kuului lievä sivuääni sydämestä.. :( Ei ole ennen kuulunut ja kuitenkin tässä viimeisen vuoden aikana Vertti on kuunneltu useasti (rauhoitus viime kesänä hampiputsaus, joulukuu pallipoisto ja patit, tammikuu hammasleikkaus, maaliskuu rokotukset...). Sivuääni voi liittyä pattihässäkkään, jos tulehdus päällä.. On vähän liikaa nyt yhdelle miehelle kertynyt nyt näitä juttuja.. :( Huonon onnen mies.

Nyt siis peukut pystyyn, että kyseessä (vain) jokin tulehdus, ettei vaan mikään kasvain. Ensimmäisenähän se itselle mieleen tuli, mutta ihmeen äkisti olisi äitynyt ja esille pullahtanut. VKuitenkin se ajatus vain jyllää, kun Vekellä viime kesänä pyllyn päältä poistettiin se pieni kasvain (hyvälaatuinen) ja samoin pallin poiston yhteydessä niskasta ja pyllyn päältä uusi patti. Pahintahan sitä aina pelkää. Vertti on vasta 6 vuotta..

pistojäljet ohutneulanäytteen otosta..

Onni oli myös, että emme ole lähdössä tai jo lähteneet (eilen) kohti pohjoista. Toivotamme kuitenkin paljon paljon onnea sinne suuntaaville ja karsintoihin osallistuville! Nauttikaa!

Agilityn SM-kisat 2014

Vuoden 2014 agilityn SM-kisareissu takana. Vaikkei mitalit kaulassa kotiin palattukkaan, niin tavoitteet  täyttyi.. ;) Huippu hauskaa oli ja tuliaisena suuri treeni-into (ja pari lelua/vinkuvaa tennaria) :D

Perjantaina jo käytiin heti kisa-alueen auettua laittamassa leiri pystyyn ja siitä sitten suunnattiin hotellille Cumulus Hämeenpuistoon. Käytiin hyvin syömässä, koirien lenkitys, venyt ja nukkumaan hyvissä ajoin, sillä aamulla 5.30 herätys. Aamu-uniselle ihmeitäkin voi tapahtua ja oikeastaan odotin milloin saa nousta ylös!

Vertti aloitti meidän lauman urakan startaten Jatin joukkueen ekana medinä. 

Kuva Sirpa Saari

Kuva Sirpa Saari

Kuva Sirpa Saari

Kuva Paula Häkkinen

Ei menny kuin strömssöössä.. ei lähellekkään... :( Veke ei ollut lähdössä kuulolla lainkaan ja jo 3 esteeltä hyl. Kokonaisuudessaan joukkuueelle hyl. (Veikko ja Albert myös hyl ja ankkuri-Kettu nolla).

Elmo oli Jatin joukkueen minien kolmannella osuudella. Alla oli hyl (Jipi) ja 5,21 (Ruu). Elmo teki parhaansa: puhdas ja aika 0,39. 

 
Pakko laittaa koko kuvasarja. Ihanan keskittynyt Elmo! :)

Kuva Sirpa Saari

Kuva Sirpa Saari

Kuva Sirpa Saari

Kuva Sirpa Saari

Kuva Sirpa Saari

Jatin minien joukkueen ankkuri-Pilkkeelle 5 ja joukkueemme oli kokonaistuloksissa 17. Elmo tienasi metrilakun joukkueen parhaasta suorituksesta kisajärjestäjien organisoimassa kisassa. Kepo oli tyytyväinen! ;)

Silmää iskien patu menee..

Kuva Sirpa Saari

Sunnuntaina oli taas herätys aamuaikaisin, kello olisi soittanut 5.20, mutta nousin jo viideltä ylös ilman kellon soittoa.. taitaa alkaa lääkitys tehoamaan, kun naisessa alkaa virtaa ja virkeyttä olemaan. ;)

Elmo oli ensimmäisen erän 8.00 tokavikana. Elmo-veteraani pisti parastaan ja teki puhtaan ja pääsi tavoitteeseen eli alle 5s. ;) Tulos 4,71!

Seuraavana shelamilaumasta vuorossa oli Quru klo. 10.00 erässä ekana.

Kuva Laura Mättö

Kuva Laura Mättö

Kuva Laura Mättö

Kolmanneksi vikalla esteellä kielto ja aikaakin tuli..tulos 11,08, mutta siis tulos ja se oli ihan agikoira! ;) Jotakin olisi moinen moka voinut harmittaa, mutta ei minua. Olin ihan riemuna radan jällkeen ja niin oli Qurukin ja sekös tässä parasta onkin! :) Kiitos Lotalle kuvauksesta! :)

Vertti pääsi radalle klo. 11.20 erässä. 

Kuva Sirpa Saari

Kuva Sirpa Saari

Kuva Sirpa Saari

Alussa meinasi homma lähteä lapasesta ja sen vuoksi kolmos-nelos väliin suunniteltu persjättö meni leikkaukseksi ja se sekoitti pakan ja 5 esteeltä 2 kieltoa ja aikaa paloi.. tulos taisteltiin kuitenkin Vertillekkin 16,38.

Jokaiselle siis yksilöissä tulos ja ehkä joku vuosi (jos vaan nollat kasaan saadaan, sekään kun ei ihan itsestään selvää ole...) sitten vaikka finaaliin! Näin vähän ei ole koskaan SM:ssä jännittänyt. En tiedä mistä johtui, mutta olo oli rento, mutta kuitenkin keskittynyt. Oli vaan niin kivaa nauttia, kun luultavasti nämä olivat Elmolle vikat SM:t ja veljesten kanssa ei nollien saaminen kasaan ole niin itsestäänselvyys kuin Elmon kanssa nämä vuodet ovat olleet. Toivottavasti kuitenkin shelamilaumasta joku Oulussa nähdään! :) Karsinnat jäävät väliin, sillä ainoastaan Qurulla olisi sinne menolippu, mutta se ei ole sille nyt oikea paikka. Nautimme agista ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.  :) Onnea kaikille tuloksiinsa tyytyväisille, onnistujille ja erityisesti tuoreille mestareille ja mitalisteille! :) 

Mr. Keuruu, osteoo & agituloksia

Aloitetaan tuoreimmasta eli eilisestä. Jännittävästä reissusta, huipussa seurassa eli Virpin ja Iken kanssa, Keuruun näyttelyyn. Jännittävää ei ollut Elmon osuus, vaan Iksulle toivotun tuloksen saaminen. ;) Aamusta Elmo tovin pohti lähteäkkö kyytiin vai ei, sillä ensin astui ovesta ulos innoissaan - reissuun ilman veljiä! - mutta mitäpä vielä, tilalla innokas nuoriherra-Iksu. ;) Ei vaan, Iksu ei oikeastaan huomaa Elmon olemassaoloa, mitäpä tuollaisesta vanhasta herrasmiehestä välittämään, kun ei sekään ole Ikestä kiinnostunut, eikä siitä leikkikaveriksikaan ole. ;D 

Reissutoverit Elmo 10-vee ja Ike 1,5-vee

Elmo oli ilmoitettu seuramieheksi ja kun kerta yli 10-veet pääsee ilmaiseksi niin mikäpä jottei. Lepoa oli ohjelmassa viikonlopuksi osteon vuoksi, niin mikäpäs siinä hiukan taas käydä esiintymässä ja kun E siitä vielä niin tykkää. Reppuun pakattiin todistukset (olihan päättäjäisweekendikin) eli hammas- ja pallipuutostokarit ja eikun menoksi! :D

Elmo yllätti: VSP-vetsku! :) Ketään ei varmaan yllätä, että odotettiin kehnompaa lepattavien korvien vuoksi! ;) Tuomari kävikin kokeilemassa niitä itse ja kyllähän ne lurpalleen jää kun taittaa, mutta liikkuessa lepattavat välillä eteen, välillä taa ja usein sojottavat ylös!:D Ensi kerralla (siis seuravaassa ilmaisessa näyttelyssä, maksamaan en tästä kyllä ala Elmon kohdalla) lupaan hoitaa ennakkoon korvia..ehkä. :) Kannattava reissu, plussalle jäätiin, sillä palkinnoksi vitosen lahjakortti M&Mirriin. ;) Ja jos Elmo oli junnuna Mr. Kiihtelysvaara (vajaa vuosikkaana ainut uros koko näyttelyssä ja sai H:n :D), niin nykyään se tunnetaan Mr. Keuruuna.

"10-vuotias, erinomaista tyyppiä oleva, hyvässä kunnossa esitetty veteraani. Kauniit silmät, kaunisilmeinen pää. Hieman pyöreä rintakehä, kau...?? ylälinja. Voisi olla vahvempi luusto. Erinomainen karvapeite. Varsin kevyet korvat hieman häiritsee kokonaisuutta. Liikkuu varsin hyvin ikäisekseen joka suunnasta. Esiintyy kauniisti." VET ERI1, VSP-vet, tuomari Nina Janger

Virpin ikuistamana eilisen hetkiä. Kiitos ihanista kuvista ja reissuseurasta! :)

Puunausta ennen kehää

Mikä leijona!? :D

Hampaiden näytön treenausta, hammaskiven putsaus kesällä edessä..

Rennosti ennen kehää

Mikäs tässä katsellassa kehien touhua..

Söpö nassu! :)

Poseeraus kera ruusukkeen! :D Mr. Keuruu.

VET ERI1, VSP-vet Bridemoor's Just Me

Perjantaina koko shelamilauma kävi osteopaatti Jerry Ketolan käsittelyssä hänen saavuttuaan Jyväskylään. Kaikilla löytyi hoidettavaa (tuskin sellaista  urheilevaa/eläväistäkoiraa onkaan olemassa, jolla ei jotain olisi), mutta kenelläkään ei mitään maata kaatavaa. Quru oli "pahimmassa" jamassa ja hoito tuli tarpeeseen, tosin kaikillehan se aina tekee hyvää. Ymmärrettävää Q:n olo, kun se onkin viimeksi käynyt Jerryllä tammikuussa ja muuten olen itse venytellyt, jumpannut ja hieronut paljon. Elmo ja Veke kävivät kerran Hannelella ja Jepe Hannelella tsekkauksessa. Elmo oli ikä ja yleinen kropan/luuston tilanne huomioiden yllättävän hyvässä kunnossa. :) Vetillä enempi hoidettavaa takapäässä kuon etu ja Jepellä siellä ja täällä pientä. Ihanaa oli taas saada uusia vinkkejä miten voin itse poikia käsitellä. Lavat olen oppinut käsittelemään ja pitämään jo paremmin auki tai ainakin ovat paremmassa jamassa pysyneet kuin ennen tai ovat vähemmän ammattilaista kaivanneet. Nyt on useampi päivä otettu kevyesti, jotta kropat saa palautumisaikaa käsittelystä.

Itsekkin pääsin/jouduin turvautumaan osteopaattiin tässä jokunen viikko sitten (vaikka siis käyn säännöllisesti ylläpitävässä) akuutin tilanteen vuoksi pariin otteeseen, kylkiluut vinksallaan ja rintalastan/ruston alueella pahaa kipua. Lekurissakin pyörähdin varuilta (dignoosina kylkiluiden ja/tai rintalastan nyrjähdys tai venähdys), kun tilanne ei hääviltä näyttänyt. :( Mutta tulehduskipulääkeekuurin, levon ja osteopaatin avulla käsiliikkuu ja nyt saa hengitettyä. ;)

11.5. taistelin äitienpäivänä pari rataa Vertin kanssa ja tuloksena hyl ja nolla. Tämän jälkeen kroppani tilanne tosiaan paheni entisestään ja Heinolan kisat (18.5.) oli jätettävä väliin. Mikkelissä 25.5 kykenin jo liikkumaan ja agiaohjaamaan (kiitos osteolla tapahtuneiden "naksahdusten"), mutta itteni vuoksi Elmo oli vaan yhdellä ja teki nollan. Vertti kahdella ja teki nollan ja vitosen (keppien aloitus) ja myös Quru oli pitkästä aikaa kisaamassa saldona nolla ja hyl (kolme kieltoa, juoksi keppien ohi kahdesti ja yhden hypyn ohi).

Helatorstaina 29.5. sunnattiin jälleen koko lauman kanssa kisareissuun, Tampereelle ja jälleen kaikille merkinnät kilpakirjaan. :) Elmolle aginolla ja hypäriltä 0,33 plussaa, Vertille hypärinolla 3.sijalla (sadasosalla hävisi hyp.sertin) ja agihyl ja Qurulle hypärinolla ja agihyl. Nyt on kisat kisattu ennen seuraava Tampereen kisareissua. Elmon saldoksi jäi sagin nollalistan mukaan 21 nollaa (19 agia+2hyp), Vekelle 10 nollaa (6+4) ja Qurulle 10 nollaa (9+1).

SM:t siis lähestyy, ilmot laitettava tänään (=nyt) ja kyllä se Qurukin lähtee! :) Takana nyt 4 starttia ja pari nollaa ja innokasta menoa, arvot ja olo kohdillaan niin mikä ettei. Eikä tämä ole niin vakavaa, tämä on vaan agia ja jos se hupsuttelee, niin on taas meillä muisteltavaa! :D Joukkueissa pääsen edustamaan Jattia. :) Elmo minien joukkueessa ja Vertti medien. Qurukin olisi ollut, mutta annoin sen paikan eteenpäin syystä että tuloskunnosta ei vielä joukkuehaun aikaan ollut tietoa, ja sille 1 päiväkin on riittävästi sekä pisteet, joilla joukkueeseen olisi päässyt, ovat oikeastaan viime syksyltä, kun Qurun tuloskunto oli kohdillaan. Mielellään nolaan vain itseni sen kanssa, en joukkuetta! ;) Varakoirana se kuitenkin on, kun mukana jo paikalla hengaa... Ekaa kertaa yksilö-SM:iin useamman koiran kanssa ja eniten pistää jännittämään miten päällekkäin pojat mahtaa mennä sunnuntaina.. Onneksi on maailman paras kepo ja myös ystäviä, jotka ovat luvanneet auttaa koirien huollossa. :)

Mitäs muuta? Elmo on jatkanut vesijuoksujaan Kitsi-kamun kanssa.

Odottelua Hannelen oven takana

Kaupunkikävelyillä on käyty ja Elmo mm. sai pari viikkoa sitten treffikutsun kaupungille jätskille Ruu-sheltiltä. ;) Jepekin oli mukana, mutta sitä kiinnosti Bambi-muori enemmän kuin jätski. Elmo nautti sitten pari kulhollista!

Lauantaina käytiin viimeksi kampusalueella keskustassa kävelyllä ja mie kirjojen haussa..

Viisaat miehet jonossa! :D

Ainiin, on jäänyt mainitsematta, että veljekset sai kesätukat/uimatukat pari viikkoa sitten. Kunnon poseerauskuvia tukissaan ei ole otettu, mutta yllä olevasta kuvasta saa vähän käsitystä, samoin alta.  Päällä siis karvaa, mutta maha ja jalat muutaman sentin villalle leikattuna saksilla. Toki päältäkin ohennettu, mutta sateelta suojaava karva sai jäädä. Mustalle sopii paremmin, samon merlelle (saamaan muotiin pääsi myös Ruu-sheltti), mutta Vertti näyttää siltä kuin housut olisivat unohtuneet jalasta ja päällä iso t-paita.. Nolo on, mutta olo on hyvä ja tukalla on hyvä uida, kuivuu nopeasti jne. Ja kepon idea oli tehdä myös Vekelle, itse alunperin suunnittelin vain Qurua. Jepe ja Elmo ovat tukkansa entisellään saaneet pitää, mutta Jesperkin on harkinnassa, sillä se on niin kova uimamaisteri, eikä mitään hotspotteja haluta ja tukkaa kun on sillekkin kertynyt..Katsellaan.

Naama sumennettu tunnistamattomuuden vuoksi! :D

Niin ja onhan pojilla oleellinen tehtävä, apuopiskelijoina olo. Allekirjoittaneella tuppaa vaan usein käymään lukiessa, kuten Elmolle...

Juoksut alkaneet!

Elmo aloitti pari viikkoa sitten Kerkelän Hannelen luona vesijuoksumattoharjoittelun 5 kerran setin ennen SM:ä, takana juoksua jo 2 kertaa, huomenna seuraava. Toissa keväänähän E, V ja Q pääsivät kaikki, viime kevät jäi välistä, mutta tänä keväänä taloudellisen priorisoinnin johdosta hölkälle pääsi Elmo. Seuraneitinä juoksemassa on auspai Kitsi.

Sumea (känny)kuva sumeasta hölkkäjästä

Uimakausikin on shelameilla jo kovassa vauhdissa, mutta sehän on erilaista kuin ko. homma ja Elmo ei uikkaamisesta niin piittaa. Uimamaistereita ovat Jesper ja Quru ja on se Vekekinkyllä uimamiehiä.

Mistä siis kyse?
"Vesijuoksumattoharjoittelu sopii kaikille koirille, niin iästä, rodusta kuin kunnosta riippumatta. Se on tehokas harjoittelumuoto kaikissa tuki- ja liikuntaelin ongelmissa, erityisesti leikkauksista tai tapaturmasta toipuessa. Vesijuoksumattoharjoittelua käytetään myös fyysisen kunnon parantamiseen. Vesijuoksumattoharjoittelussa koira kävelee tai ravaa vedessä liikkuvalla matolla. Veden korkeus eli kuinka paljon vettä on, määräytyy koira kohtaisesti. Veden noste vähentää niveliin kohdistuvaa iskukuormitusta ja veden korkeutta säätelemällä voidaan parantaa nivelten liikeratoja ja vaikuttaa harjoitusvastukseen. Vesijuoksumattoharjoittelu eroaa uimisesta vahvistamalla erityisesti koiran takajalkojen työntö- ja koukistusvoimaan. Jalan kontakti liikkuvaan alustaan takajalan työntövaiheen aikana aktivoi tehokkaasti koiran takaosan lihaksia ja jalan liikkeessä eteenpäin vesi vastustaa vaatien tehokasta lihastyötä. Vesijuoksumatolla liikkuminen kehittää myös tasapainoa ja tukilihasten toimintaa. Vesijuoksumatolla koira ei pysty kompensoimaan liikkumistaan samalla tavalla kuin kuivalla maalla ja vesijuoksumatolla on mahdollista harjoittaa ongelma-aluetta kohdennetusti. "

Ja loppuun hupivideo toissa vuodelta. Huomautan, että video koostettu eri pätkistä ja kerroilta, ja Vekekin taitaa olla altaassa ekaa kertaa, kun taas Qurulla jo kokemusta enempi tassujen alla, joten meno ja ilmeet myös erinäköisiä... ;D

Suosittelen kyllä altaaseen menoa, jos haluaa potkua koiran kankkuun!!

Elämyksiä ja oivalluksia!

Viime päivityksen jälkeen on taas ollut ohjelmaa jos jonkinlaista ja ihana aurinkokin on meitä piristänyt! :) Jes. Kesä tulee, niin huippua.

Käytiin fyssari Kerkelän Hannelella Elmon ja Veken kanssa ottamassa laaseria jumipaikkoihin, jotka ei omalla hieronnalla ja venyillä aukea. Jesperille on aika varattuna ensi viikolle. Katsotaan tarpeen mukaan milloin muille aikoja vai meneekö omilla hoidoilla Jerryn tuloon eli toukokuun loppuun saakka.

Tehtiin pääsiäisreissu Joensuuhun. Olipa niin hauska reissu ihanien kavereiden Merjan ja Samin & Elmon tyttiksen shelami-Ruun ja Jepen tyttiksen tolleri-Bambin kanssa. Ja mikäs myös hauskaa: ystävät Joensuussa! :) Olipas vanhojen aikojen jengiä kasassa. Tällaisilla reissuilla miulle tärkeintä on sosiaalinen puoli ja kisojen tulokset siinä sivussa jos tulee. Vekelle ei niitä tullut, vaan 6 vauhdikasta hyllyä. :D Perjantainakin yksi ja sama putki vei joka radalla ja mm. yhdellä radalla vain nenä kävi siellä ja muuten ok. Vertistä oli myös huisin hauskaa nähdä Joensuun tuttuja. Kyllä se vaan muisti. :) Elmolle taattua Elmoa eli 4 puhdasta, 2 miinuksella ja 2 pikkasen plussalle. 

SePo:t eli SeuraPojat Quru ja Jesper olivat hyvin reippaita. Pärnävaaran maastoissa oli lystikästä ja Joensuun keskustassakin kivaa. Susirajalla keskustasta löytyi susikin. ;)

 

Seuraavat kuvat Sami Lampi Joensuun reissulta

SePo-Qurun iloa!

SePo-Jesper vauhdissa

Tuleeko ne kamut?

SeMu eli SeuraMuori-Bambi ylpeenä

Pariskunnan keppileikit

Elmolle sata nollaa täyteen! Tällä hetkellä kilpakirjaan kirjattu 104 (pakko mainita että noiden lisäksi reilu 40 puhdasta, mutta aika ei ole ihan riittänyt) ja mennään tokavikalla aukeamalla kirjassa! On se vaan niin huikee patu. Se on niin terapiakoira miulle. Tosin itseäni kiukutti, kun en Joensuussa meinannut jaksaa, mutta radanreunakannustusten (kiitos!) ansiosta tsemppasin ja taisteltiin vika ratakin maaliin niin täpöllä kuin jaksoi, siis minä. Patu jaksoi, kuten normistikin. Tästä päästäänkin terveysjuttuihin. Terveysasiat ovat edenneet. Sellainen on emäntä kuin koiransa vai kuinka se meneekään eli tyroksiinia minulle myös. Qurun lääkitys on nyt balanssissa verikokeiden mukaan ja kyllä olokin on sen mukainen! jes. :)

Kisat Jattilassa viime lauantaina. Elmolle ekalta miinusnolla ja se oli vissiin 20. puhdas peräkkäin, mutta sitten yllätys. 5 kielto, kun ei tullut takaakierrossa (twisti) yli, vaan oli oikomassa putkeen jo. Ekallakin kiukkusi eli haukahti takaakierrossa.. patu tahtoo painaa suoraa!! ;) Vertille ekalta henkinen nolla eli 5 kosketuksesta. Voinen rehellisesti sanoa silloin kun se koskee ja sitä usein tapahtuu kun ottaa mm. kädestä kiinni! :D (eikä niistä ole 5 annettu, vaikka olis saanu), mutta tällä kerralla se ei kyllä koskenut, vaan taisi tuomari hämääntyä kommentistani "oho, nyt oon myöhässä.."  Mutta onneksi tämä ei ole niin vakavaa ja meille se oli nolla! ;) Toiselta hyl ja vikan jätin väliin. En jaksanu.

Laatuaikaa on yritetty tarjota jokaiselle. Elmo on päässyt kaupunkikävelylle, hurautettiin bussilla kaupungille syömään jäätelöä ja seurustelemaan ikääntyneiden kanssa kävelykadulle. Kuulemani mukaan "on siinä todella, todella viisas koira". :) Niin on. heh.

Bussissa kotia kohti

Quru on päässyt metsäilemään yksin! Se niin nauttii kun ei eräs J roiku niskassa, tarjoamassa keppiä vetoleikkiin jne. Saa haistella hajuja ja tarjota kivien päälle menoa makusten toivossa. ;)

Saako jo niitä makusia?

Juoksulenkkejä aloiteltu, Jepekin heitti ekan lenkkinsä ja hyvin meni, ja Veke & Elmo kävivät hölkällä myös. Agiakin on reenattu ja Jepe on aikas mainio. Tosin yksi asia meinasi nousta haasteeksi, mutta nyt siihenkin on avain. Muutama viikko sitten pohdin yhden illan, ajoin seuravana päivänä hallille ja keksin sen. Haasteeksi siis nousi haukkuminen. Komennus! Homma on niin lystikästä nykyään, että virekkin sen mukainen. Elikkäs jos Jepe lähtee ekan hypyn haukkumatta, niin keskittyminen ja fokus on esteissä, eikä minussa (= taskussa, kädessä oleva lelu!). Jos taas haukkuu lähtökutsusta, niin haukku jatkuu ja fokus ei ole oikeassa suunnassa, pää nousee luonnollisesti haukun myötä jne. Muutama viikko reeniä takana ja Jesper on tajunnut mistä annan palautetta tai oikeastaan tajusi jo ekalla kerralla (on sen verta aivojaan käyttävä toveri). Sitä pohdinkin erityisesti, että miten saan kerrottua mikä on väärin J:n toiminnassa, eikä yhdistä sitä itse esteisiin. Hyvin on toiminut se, että kerron selvästi äänellä ettei ko. toiminta ole ok ja homma keskeytyy ja heti uudelleen ja lelu tulee kun onnistuu lähtemään hiljaa kutsusta. Vitsit miten särmästi nyt tekee, kun turha mamman komennus jäänyt pois. Toki tehtävää on vielä ja vireen nostoa jne. esim. häiriökoirat viereen haukkumaan. Nyt pystyy jo kesken leluleikin ryntäämään putkeen ilman haukun tuloa. Toki käppejä käy, mutta vastahan tämä "uusi elämä" aloitettiin. Hassun kavalasti "ongelma" hiipi esiin ja voimistui. Oikeastaan talvella olleiden taukojen jälkeen on haukku tullut kuvioihin ja olen niin tyytyväinen, että tajusin (ja uskalsin) siihen nyt puuttua. Kevään/kesän tavoite on ko. asian haltuun saaminen. Kiirettä emme pidä kisakentille, mutta jos homma alkaa sujua ja se keinu jaksetaan opetella, niin mikä ettei kisauran korkkaustakin voida harkita. Aika näyttää. :)

Vappukin takana ja todella rauhallisesti. Aattona Jepen reenit, sauna ja koirien hieronnat ja nukkumaan. En muista milloin olisi ollut näin bliisu vappu, mutta ei se haittaa. Olipahan eilen hyvä tehdä spurttitreeniä aamupäivästä -  päätä ei jomottanut. ;)

Jesper toivotta kaikille hyvää ja rentouttavaa viikonloppua! Aivot narikkaan ja hönöilme naamaan! :D