Kevätkatsaus

Nyt ei enää mitkään selitykset auta, kun päivitys on vaan jäänyt ja jäänyt, mutta oikeesti kouluhommat on vieny aikas paljon aikaa (sain kandin palautettua lopullisesti eilen, jes!) ja ja ja.. Ja koska se kevät on täällä ja kohta myös kesä, sai talvinen Vertti vaihtua pois taustakuvasta ja tilalle kesätunnelmaa . Quru ainakin odottaa niin kovin vettä ja Vertti myös vesileikkejä, puutarhaletkusta pisaroiden jahtaaminen on huippua! :)

Paljon tulee nyt asiaa. 2 kuukautta pikakelauksena eli luvassa pitkä, pitkä teksti. Agia, synttäreitä, köhää, agia, synttäreitä, fyssaria, agia, vesijuoksua, tokoa, agia jne. Niistä on Penttisten poikien kevät koostunut. :)

Helmi-maaliskuun vaihteessa Jatilla olivat kouluttamassa Tuulia ja Timo Liuhto. Alunperin olin ilmoittanut Vertin molemmille päiville (molemmille koutseille) ja Quru oli sunnuntaille Timolle, mutta peruutusten vuoksi otin sitten Qurulle lauantaillekkin (vaikka oliskin pitäny mennä leffaan Jontun ja yhden kaverin kanssa..no asiat tärkeysjärjestykseen...:)) eli pääsin tekemään kaikki 4 rataa. Oli muutes nastaa ja tuli todella hyviä vinkkejä ja asioita treenilistalle. No eihän se loistoagikoutsaus siihen ole loppunut, vaan tosiaan Elinan opeissa ollaan oltu nyt tällä jaksolla ja sitten itsenäisesti reenattu tosi nastalla porukalla väliviikoilla. Että mie sit tykkään, kun joku on oikeesti pohtinut mitä tehdään ja miten  ja vielä sit vaatii, eikä päästä helpolla! :) Jat järkkäsi meille kouluttajille Pertti "Peetsa" Vilanderin kurssin, mikä ei ihan niin antoisa ollut. Muutamia hyviä juttuja oli, mutta kyllä mie agilityjutuissa ihan näillä uusimmilla opeilla menen, en enää palaa kontakteilla tai kepeillä "käsipeliin"! ;D

Välissä sitten muu elämä rajoitti poikien harrastysrintamaa, kävin mm. maaliskuussa Joensuussa pe-su polttarireissussa. Oli aivan mahtis reissu ja viikonloppu, toivottavasti morsiammellakin oli lystiä, miulla oli aineskin vatsa kipeänä nauramisesta. Ja siitä reissusta toivuttua, tulikin Vertin kasvattimamma Asta viikonlopuksi kyläilemään. Ja taas sai nauraa ja ja ja.. :D Tulehan uudestaan! :)

Viime kuun vaiheessa vietettiin myös synttäreitä. Quru täytti 2 vuotta ja juhlatkin toki pidettiin ja lahjakin oli avattavana ja kakkua maisteltavana. :)

Mutta Q:n juhla-aika tuo samalla myös tiettyä haikeutta ja itse asiassa Qurun synttäreiden aikaan olin muutamana päivänä aikas herkillä muistellessa Morrista. Videoita ja kuvia tuli katseltua. Pari päivää kuolinvuosipäivästä käytiin Chiskun keikalla ja sielläkin meinas kyynel vierähtää poskelle.. muistan vieläkin kun ajettiin silloin Mikkelistä kyyneleet silmissä ilman Momua ja Chisun levy soi soittimessa...Silloin tuntui, että ei siitä tuskasta voi millään selvitä, mutta niin sitä vaan ollaan selvitty jo kaksi vuotta. Pitääkin laittaa Momusta joskus agivideoita näytille, nyt kun niitä pystyy jo itsekkin katsomaan..

Tosiaan meidän piti mennä pääsiäisreissulle (kisa & tuttujen moikkaus) Joensuuhun, mutta polttareissun aikana Quru oli yskähdellyt pari kertaa ja sunnuntaina myös ennen miun kotiutumista oli sitten V köhähtänyt paristi ja mie kuulin maanantaina Vepan aamuköhäsyn eli kennelyskää mitä todennäköisemmin se oli, koska sitähän on ollut (ja on edelleen!) liikkellä. Näinpä ollen poijjaat sai olla pari viikkoa karanteenissa: lepoa, lepoa ja lepoa. Onneksi nuo olivat ihan omia itsejään eli mitään väsymystä tai liman irtoamista tms. ei ole ollut eli vähällä selvittin. Pitkälle taudilta vältyttiin, vaikka ketään en viikkoihin antanut haistella, kun epidemia on jatissakin jylläsi tosi kovana. Liekö oireiden lievyyteen vaikuttaa se, että Elmo ja Vertti kävi tehosteet hakemassa maaliskuun puolivälissä ja ovat jo kerran taudin sairastelleet (2009), Elmo rankemmin. No taudin aikaan pojjaat sai sit aivoja käyttää ahkerasti älypelien muodossa. No kaikella kun on tässä elämässä tarkoitus (vaikka ei kyllä sille aina tunnukkaan), niin poikien sairastellessa mie sain kouluhommia tehtyä tosi hyvin. Pääsiäisenä tehtiin sitten myös "rilluttelureissu", kun ei kerta agireissuun päästy. Käytiin Mikkelissä Stellan keikalla ja äiskä sai olla poikien vahtina. :) Pääsiäisenä vietettiin myös synttäreitä. Elmo pääsi vetskujen kerhoon eli 8-vee tuli mittariin!



Vepa-vieras, oiskos mullekkin jotain?




Vuoden toisiin agikisoihin osallistuttiin koko jengin voimin kotikisoissa huhtikuun puolivälin aikoihin. Elmolle ekalta hyvä nolla, harmi kun ei ole videolla. Rata oli haastava ja Elmo kulki yllättävänkin kivasti, itse asiassa jouduin tekemään lennosta ohjausmuutoksia kun en ehtinytkään sitä mitä olin suunnitellut! ;D Toiselta ihan hassuhylly, kävi yhden ylimääräisen hypyn hakemassa ennen keppejä, vaikka oli jo tulossa kepeille, niin koukkasikin sitten taaksepäin.. Vertille 2 hyl, eka rata oli kyllä Vertin sähläystä (mutta ei niin pahaa kuin joskus), mutta toinen hyl oli miun moka, kun jäin varmistelemaan, en siis luottanut, ja sit kolme kieltoa veti radan hylyksi. Mutta alkoi löytymään sellaista yhteistyötä! :0 Qurulle 2 hyl, kun herra veti edellisenä päivänä könälleen hypyillä ja sehän näkyi sitten lauauntaina menossa..Itse asiassa sillähän on ollut takaraivossa hyppyjen kanssa jotain, sen talvisen okserikaatuilun jälkeen. Kisojen jälkeisenä tiistaina treeneissä katsottiin sitten miten menee, niin ei siitä mitään huomannut. Muutama nukuttu lisäyö oli unohduttanut könyilyn. Mutta halusin viedä kuitenkin Qurun Hannelelle tsekkaukseen, koska sitten seuraavan kerran esteille mentäessä eli tiistain jälkeen sunnuntaina Q oli omituinen... Itsekkin sitten hieroessa huomasin niskan olevan kireenä.. no sen olin Hannelen mukaan saanut itse jo hyvin pehmennettyä, mutta nikamakalvosta(?onko sellaista edes!? :D) Q aristeli ja taivutuksissa huomasi jäykkyyden. No nyt ollaan sitä puolta taivutettu aktiivisesti ohjeiden mukaisesti ja pää kääntyy. :) Kontrolliaika on kyllä varattuna, mutta jatketaan normimenoa ja omaa aktiivista jumppausta ja hierontaa, kuten koko jengin kanssa.

Muutenkin ollaan ahkerasti vierailtu Hannelen luona. Pojat on päässy monesti vesijuoksemaan (tosin se köhä teki pikkasen taukoa). Elmo on tehnyt eniten, toiseksi eniten Q ja nyt myös Vepa on tehny juoksua varmaankin viitisen kertaa. Viimeksi tänään oli koko jengi altaassa. Elmoa ei millään meinaa saada altaassa ravaamaan, mutta nouhätä, joka tapauksessa se vahvistaa lihaksia ja maalla liikkeistä huomaa muutosta. Pysyy pienemmässäkin vauhdissa ravilla. :) Vertti ja Quru ravaa ihanasti ja tänäänkin ne sai mennä hölköttää "ylämäkeä". :) Miun silmiin myös Qurun liikkeet ovat parantuneet, jotenkin etu ja takaliikkeet synkkää keskenään paremmin kuin ennen..

Elmo tekee agia nyt pari kertaa viikossa, keskiviikon normitreenien lisäksi se harkkaa torstaisin Jatin KILPA12-ryhmässä ja siihen kuuluu ACE:n koulutusta viitisen kertaa. Mie olen mukana hommassa yhteishengen vuoksi, en niinkään sen koulutuksellisen annin. Eka ACE:n varsinainen kilpakerta oli viime viikolla, missä hiukan testailtiin koirien osaamista ja koutsi laati jokaiselle ja ryhmälle ohjelmaa kevääksi. Elmon kanssa panostetaan nyt lyhyisiin pätkiin eli tiheään palkkaukseen, vauhdin ylläpitoa siis. Vahvistellaan yksittäisiä esteitä ennen SM jne. hyvällä palkalla. Paljon siis leikkiä ja palkkaa! (mitä siis tehty normistikin, mutta vielä korostetummin!) Mitään ns. uusia juttuja ja kikkailuja on Elmon kanssa turha tehdä ja hinkata, koska meidän "tyyli" on löytynyt ja sitä on järkevämpää tuon ikäisen koiran kanssa vahvistaa. Nuoret pojjaat onkin sitten ihan oma lukunsa. Niiden kanssa testataan ja etsitään sopivia ratkaisuja ja toivottavasti päästään joskus niidenkin kanssa samaan jamaan kuin Elmon eli tiedän jo ennen rataantutustumista miten vedetään ja siis puhtaasti! Varsinkin Vertin kanssa on vieläkin sitä, että tuossa tai tuossa se sit viimeistään kosahtaa, kun tietää ettei sen taidot vaan vielä riitä.. Reeni-into on kova. Käytiin me yhtenä perjantaina Tiinan ja Ninja kanssa treenamassa jo 6.30. Eipä tuota uskois meikäläisestä moni.. yökukkuja - aamunukkuja! :)

Viime viikonloppuna tehtiin kisareissu Tampereelle. Lauantaina kisasi Quru ja sunnuntaina kaikki. Yötä oltiin jo tutuksi tulleessa (juu-u, Elmo näytti reitin sisälle ja vielä "takakautta" eli sen oli pakko jotenkin jo muistaa.. :D) Hämeen puiston Cumuluksessa. Oli niin huippis reissu, vaikka tulokset ei niin voitokkaita olleetkaan, mutta sehän se nykyään onkin kun ei niillä ole väliä. Muut asiat on paljon tärkeämpiä. ;) Oli ihanaa nähdä Gabsy-mammaa ja Jennya ja Lilya. On ne kyllä poika-äiti-mummo niin samanlaisia tietyissä jutuissa. ;)

Qurulle lauantain ekalta 0, 2.sija LUVA sekä hyl. Kulki jotenkin normia hitaammin, tekee niiiin huolellista työtä, että ei mokia käy! Aivan eri maata kuin veljensä Vertti, jolle vauhti vaan merkkaa jotain ja virheistä siis viis! Tosin Joonas hyvin toteskin, että etkai sie kahta samanlaista kaahottajaa haluakkaan eli se maltti taitaa olla ihan hyvästä (ja katotaan milloin Q:kin sen kadottaa, kun kymmenkunta starttia vasta takana; oli se Vepakin tässä vaiheessa vielä kiltti.. ;))

On niissä jotain samaa...vai? :)
 








 

















No ehkä siihen Qurun "vauhdittomuuten" (eikä se oikeesti mikään etana ollut) oli oikeeta syytäkin, meinaan Elmo ei mennyt sunnuntaina kuin yhden radan, sillä se liukasteli pahasti ja kolmanneksi viimeisellä esteellä kaatui nenälleen - kuono ja oikea lapa viistivät maata ja sitten juoksi kiireessä miun perään ja tokavikan hypyn ohi --> hyl. Rimat oli vielä tapissaan.. :( Ilmeisesti E laittoi enemmän poweria hyppyihin ja sit rupes lipsumaan.. Eli peruin Elmolta toisen radan, vaikka olishan siinä tuomari vauhtunut ja rimatkin olis ollu alempana, mutta en halunnu enää riskeerata, että kaatuilee ja lipsuilee enempää..

Qurulle sunnuntaina ekalta hyl (rimat oli 2-luokassakin tapissaan), mutta Quru kulki jotenkin kivemmin kuin lauantaina, joskin ei vieläkään sitä menoa mitä reeneissä. Kolmanneksi viimeiselle hypylle asti nolla, kunnes rytmitys petti ja tuli miun mukana hypyn väärälle puolelle ja hyppäsi sen. Hyvä rata kuitenkin. :) Toiselta radalta 5. yksi kielto hypyltä ja taisi vielä olla radan helpoin hyppy. A:lta lähdettiin ja hyppy nenän edessä. Videolta näkee, että huitaisen kädellä ja Q-shelmihan lähtee laajalle kaarrokselle silloin. ;) Olen ihmetellytkin, että monet puhuu shelttikaarrattamisesta ja nyt miulla on sellainen eka, ihan uusi ja outo juttu miulle! Tiedänpähän nyt jatkossa tämän huomioida. Oikeesti ei tuo vitonen haittaa yhtään, meinaan kiirettä kolkkeihin ei ole, menee aikas rankaksi sitten kun Epa ja Vepa siellä jo on.

Liekö Vertin menoon vaikutti, kun lauauntaina sitä jo "pelottelin", että joutuu sitten Q:n noustessa kolmosiin Jontun ohjaukseen.. ;) Ekalta 5. tokavika rima alas ja videolta näkee, että lipsahtaa alastulossa samassa kohdin kun Elmon kaatuilu eli työtapaturma ja rimat oli tapissaan siis tälläkin radalla. Myö tehtiin sitä rataa oikeesti yhdessä! Ehkä se siitä.. Minna R:n mukaan Vepakin meni normia vauhtia hiljempaa, liekö se alusta sitten sillekkin tehnyt sen.. Toiselta radalta myös tulos (ihmeitäkin tapahtuu..), 2 kieltoa ja  muurin palikat. Kielloissa oletin, enkä ohjannut tarpeeksi "syvälle". Kokeilin myös "rauhoitusvalmistautumista". Tultiin about 5 koiraa ennen valmistautumaan, teetin tokohommia ja katsekontaktia, vaikka ympärillä oli tosi ahdasta ja vilkasta. Nyt näytti toimivan, vaikka aiemminkin samanlaista kokeiltu, mutta tämä kokelu saa kyllä vielä jatkoa tai sitten uhkaillaan Joonaksella lisää... ;D

Seuraavat kisat ovatkin vasta parin viikon päästä, kun ensi to mie ja Laura suunnataan etelän lämpöön, Kreetalle. Herkistelyä ja henkistä valmistautumista ennen SM kisoja! :D Itsellä olis vielä pari kouluhommaa ennen reissua ja sit reissun jälkeen vielä muutamia tehtäviä ja lomailua heinäkuun puoliväliin saakka, jolloin aloitan parin kuukauden harjoittelun ja voishan sitä graduakin jo työstellä samalla, mutta kun kesä on niin ihanaa treeniaikaa.Tykkään valoisasta, että voipi olla, että G saa syksyä odotella..

Elmon kanssa vielä tänään Kilpa-aksaamaan ja Vepan kanssa tokoilemaan iltatreenit. Tokoa shelamijengistä on ainostaan tehnyt Vertti ja voisihan sitä aktivoitua muidenkin kanssa, kun tuo valo lisää energiavarastoja, eikä pakkanen enää jäädytä sormia. Huomenna vielä poikien väsytys hallilla (agia/tokoa) ennen kuin jäävät lauantaina kotosalle äitini tulessa vahdiksi. Me suunnataan juhlimaan Joensuuhun. :) On tämä kevät mennyt kyllä jo aikas juhlintapainotteisesti, mutta haittaakse? :D

Vuoden ekat kisat, synttäreitä & muita sattumuksia

Paljon päivitettävää, perinteinen selitys, kiirettä pidellyt! :) No mennään järjestyksessä, aika/koira, mutta ei siis tärkeys. :)

2 viikkoa sitten sunnuntaina käytiin ottamassa agia hallilla, kepo mukana. Elmo pääsi ekaa kertaa agiesteille sitten joulukuun kisojen (poislukien muutamat puomit tokoilujen yhteydessä), sillä kisat olivat tulossa viikonloppuna. Tehtiin simppeliä ykkös/kakkosluokan rataa. Veljekset oli katastofaaliset. Joonaksen kommentti Qurusta oli, ettei ole koskaan nähny tuollaista menoa. Intoa oli siis enemmän ja todella paljon enemmän kuin malttia! Quru lähenteli jo Vertin kaahotusmoodia. No mutta kivaa oli ja annetaan pojille anteeksi innokkuus ja selitellään sitä reenaamattomuudella. ;)

Tiistaina, siis 2 viikkoa sitten, kävin veljesten kanssa ottamassa pikaiset agitreenit (välistävetoa + pieni ratatreenit) ennen luentoja. No alkutreenit meni hyvin ja lopuksi ajattelin Qurulle ottaa okseria ykisttäisenä, kun ei sitä olla paljon reenattu ja huonosti kävi! Quru lensi aivan nurin niskoin, siis todella pahannäköisesti niskojensa yli kuperkeikan! :( Ihmetyksekseni ei näyttäny sattuneen mihinkään (herraElastinen!), mutta annoin kuitenkin illalla kylmähoitoa etupäähän ja kokeilin venyt, eikä onneksi mitään aristuksia esiintynyt.

Keskiviikon iltatreeneihin lähti Vertti ja Quru, koska mitään oireita rönyilystä ei näkyny. Vertti veti hyvin linjaustreenin, mutta Quru hyppäsi 2 hyppyä ja sitten kierti hypyt, no eipä paljon reenitty ja tein ratkaisun, että lauantain kisoihin ei Q mene, enkä ole vielä ollenkaan vieny esteille. Muutaman päivän annoin sitä kylmähoitoa ja sitten yöksi BoT niskaan. Hyvältä on vaikuttanut ja tulevalla viikolla tiistaina mennään treeneihin, katsotaan mikä tilanne. Takana siis 2 viikkoa törmäyksestä.

Vertti veti tosiaan toissa keskiviikkona radan pätkän hyvin, sillä nykyisen periaatteeni mukaisesti tein ekan kierroksen "kisanomaisesti" ja tulos 10, mummo-Muffyn kanssa parhaat! :) Pikku- ja isoluskee! (eli pikku- ja isosoopeli) ;D Radan piirtäisin, jos muistaisin. Vedettiin alku Lauran ideoimaa linjausta ja loppu sovellettiin paikanpäällä. Rata sisäsälsi ainakin pöytä-putkierottelua, pituudelta kääntöä..

Torstaina (siis silloin 2 viikkoa sitten) Vertti kävi tokoilemassa. Veti ihan sikasika hyvin. Pitäis oikeasti ilmoittaa johonkin kokeeseen. Mm. metallinoutoa ekaa kertaa hallilla ja nou probleemos. :) Vauhti oli super, otti viereisen kentän bc:stä kierroksia, mutta silti ei ote herpaantunut, vaan teki asiat sika räväkästi (vaikka ei se hitaasti niitä muutenkaan tee,) ja into oli huipussaan. :) Ihana Vertti!

Lauantaina olikin sitten vuoden ekat kisat ja shelameista siis osallistujat vain kolmosissa. Medit aloitti ja Vertti ekalta radalta 10. Elmo toista kertaa esteillä tänä vuonna ja ekalta radalta 0 (-3,52), sijoitus 2! Hyvä Moilanen! :) Vertin eka ja Elmon eka rata.

Vertille toiselta radalta hyl, hyvä sellainen (ei karannu homma käsistä), vaikka alussa sattuikin pieni kommellus. Tein niiston 2:lla käsi tod. alhaalla ja Vertti tuli riman ali! :O Miten noin iso mies voi edes sieltä mahtua tuossa vauhdissa, mutta se kyllä kertoi sen kiltteydestä, kun mamma näytti riman alle, ni kai se sieltä on sitten mentävä! Tosiaan oltiin noilla radoilla jo yhdessä siellä radalla. :) Miusta Vertti tuntui hitaalta, mutta se kuunteli ja kysyi minne mennään - ei suihkinut tukkaputkella omiaan! jes. Mielummin tässä vaiheessa vaiks vähän vauhtia pois ja kuuliaisuutta ja myöhemmin sitten vaiks normivauhti kera sen kuuliaisuuden. Ei nyt vielä makiaa mahan täydeltä! ;D Elmolle toiselta radalta 0, mutta +1,15, 6.sija, kun Elmo otti hiukan "nokkiinsa", koska miun alun valssi oli myöhässä ja Elmon mukaan rata olis jatkunu aivan muualle! :D Ihme ettei lähteny omille teilleen, sitäkin on joskus nähty...Kummallakaan ardalla Elmon vauhti ei ollu parhainta, kunto ei ole kovimmilkaan, mutta vastahan se kisakausi on aluillaan ja kuntoa nostateellaan pikkuhiljakseen. Vertin toinen rata ja Elmon toinen.

Keskiviikon treeneihin otin ruskeet. Meillä oli Hannikaisen Elinan rata ja Elmo teki suoraan nollalla. Sitten panostettiinkin pääpaino palkkaukseen pikkureenien yhteydessä. Mukana oli namipurkki eli tyhjä vitamiinipurkki, jonka E tuo miulle ja sieltä löytyykin sitten nameja. Heitin sitä mm. whiskyleikkausta treenatessa. Lisäksi mukana oli Elmon lempparilelu eli supertele-jalkapallo. :) Yritän panostaa kevään Elmon palkkaukseen ja motivointiin, kun ei sen kanssa kuvioita tartte hinkata ja hioo, käytetään aikaa enempi motivointiin.

Vertin keskiviikon agit sujuivat mallikkaasti. Ekalla kierroksella hyllytettiin, mutta toisella vedolla meni nollalla! Se on aikas hyvin, kun kyseessä Vertti! ;)

Torstaitokot jäikin välistä, koska lähdettiin suoraan luennoiltani "pikahiihtolomalle" Mikkeliin ja lauantaina kierros Kuopiossa kovissa kemuissa, veljeni lasten synttäreillä. :) 

Perjantaina oli Vertin 4-vuotis synttäreiden juhlinnan aika! Vieraina jokavuotiset vakivieraat, poislukien yksi poistunut kaveri. Vertti noudatti nykylasten omituista juhlakäytäntöä eli sillä oli kaverilahjat. Elmo ja Quru sai siis Vertiltä lahjat kiitokseksi juhliin tulosta! ;D Kaikille löytyi paketeista krokoluut ja itse sankari sai kanalelun (toiveensa mukaisesti)! + tietysti perinteistä maksalaatikkoraejuustonakkikakkua.

 (kuva videokameran laatua..)

Sankarista ei ole kunnollista tuoretta kuvaa, koska kameran akussa ei syy ollutkaan, vaan jossakin muussa, joten korjaukseen vienti edessä. :( Ja akkurahat meni hukkaan..Pitäis varmaan joku päivä saada joku hyvä kuvaaja ottamaan pojista tuoreita kuvia... *vink,vink kaverit!* ;D

 

Tuoreiden kuvien puuttuessa laitetaan pentu-Vertistä pari kuvaa:

Vertti 2kk

Vertti 4kk, heh mikä koipeliini. :D
  

Vertti lähes 1-vee

Lauantaina koko jengi sai shamppoopesut, yleensä pesen pojat kahdesti vuodessa, kesällä ja jouluna, mutta nyt jäi jouluna välistä, niin pesu oli sit nyt. 6 tuntia meni kokonaisuudessaan pesuun ja harjaukseen, föönaukseen jne. Rankka ilta miun hartioille ja kepo puolestaan oli viihteellä samaan aikaan. Tasan ei käy onnen lahjat.. heh. Mutta kyllä nyt on ihanan tuoksuiset ja tuntuiset shelamit! :) Mie niin tykkään siisteistä tukista, trimmatuista tassuista jne. vaiks en mikään näyttelyihminen olekaan ja omasta olemuksesta viis (itseäni en kampaajalle saa ja vaatteiden ostaminen yms. on tuskaa), mutta koirien haluan olevan siistissä kunnossa. Ahdistus meinaa iskeä jo siitäkin jos pojat on harjaamatta tai kynnet leikkaamatta 2 viikkoa. Koirien harjaaminen on siitäkin kivaa, kun sen oman käden jäljen näkee heti, sama kuin kotitöistä silittäminen on parasta, juuri samasta syystä! :)

Ensi viikosta alkaakin agin uusi jakso ja Qurun kanssa pääsemme Kaleniuksen Elinan oppilaiksi joka toinen viikko ja joka toinen kerta ryhmä treenaa keskenään. Aivan mahtista päästä Elinan oppiin. :) Vertti ja Elmo jatkavat keskiviikon ilman kouluttajaa ryhmässä ja jatkamme vanhalla tutulla mukavalla jengillä kera muutaman uuden ryhmäläisen. Sekin on nastaa! Kauhia into siis tulevalle jaksolle ja kevätkin näyttää tulevan, aurinko paistoi tänäänkin! Mieli virkistyy! :)Suunnitelmissa olis käydä tekemässä paljon myös pieniä itsenäisiä treenejä, erityisesti Vertin ja Qurun kanssa.

Hyvän mielen treenejä

Eilen Quru pääsi pitkästä aikaa agilityn makuun ja samalla myös veren makuun.. saakelin kakara lävisti sormeni pari kertaa. Vaihtui namipalkka leluun, johon sai purkaa itteään.. Intoa oli ihan sikana, näki mikä riemu kun pääsi töihin. Pakkasta yhä (hallissa -9 ja ulkona -20), joten itse treenit "pientäkivaa" ja kunnon lämpät ja jäähkät villapaidassa, vanutakissa ja tossuissa, eikä autossa odottelua lainkaan, vaan pidin hallissa liikkeessä koko ajan. Ennen muiden tuloa tehtiin "lämmittelynä" muutamat kepit ja uskomattoman hienosti veti pitkän tauon jälkeen - kokeilin ihan extravaikeeta suljettua kulmaa, no probleemos. :) Sit putkeen irtoamista. Itse "treeninä" pöytä-putki erottelua (pöytä siis putken keskellä) sekä putki-puomi erottelua. Jälkimmäinen on sellainen työlistalla oleva asia, jonka haluan työstää kunnolla kevään aikana. Myös Vertille, koska sitä ei ole sillekkään kunnolla opetettu. Olipa niin ihanaa taas reenata pikkumustan kanssa, se on vaan niin huippu. :) Vertin jätin kotia, kun omat sormet jäätyy vaatteita noille pukiessa ja riisuessa jne. ja toinen olis joutunu odottelemaan autossa toisen tehdessä. Kyllähän tuolla hallissa tosiaan treenais, mutta yli 20 pakkasta on jo paljon autossa odotteluun, lämmittelyyn tai erityisesti jäähkäilyyn...Suuri ja nopea lämpötilan vaihtelu (hikoilu lämpimämmässä ja lenkkeily kylmemmässä) ei varmaankaan koirillekkaan (lihaksille) ole hyväksi...? Loppuis jo pakkaset, niin pääsee kunnolla ja ahkerasti treenimään. Tosin opintojen vuoksi ei kyllä tällä hetkellä olis kauheesti aikaakaan, joten kevättä, kelejä ja aikaa odotellessa tehdään mitä tehdään.

Tänään oli Vertin tokotreenit. tehtiin taas kaikki samaan aikaan, jottei tartte autossa koirien kylmettyä. Vertin listalla oli kaukot pitkästä, pitkästä matkasta. Nousi ekalla joka kerta, vaikka matka ja häiriö olis ollu mikä, jes. Tein tässä kauko-seuruu leikkiä eli välissä kaukoja ja väliin seuruuta. Ainiin, ihan alussa tehtiin "lämmittelynä" seuruuta, mikä oli parasta aikoihin. Wou. Sitten nouto x 2. Isolla ohjatulla ja keskikokoisella normikapulalla. Molemmat kerrasta nappisuoritukset. Sitten agipöydällä voin kaukovaihtoja. Niissä oli niin täpi-täpinöissään, että tassut teki paikallaan steppausta.. :D siis ei sellain että olis siirrelly eteen tai taakse, vaan paikallaan.. No vire ehkä ensi kerralla matalammaksi noihin. Teimme myös luoksarin pysäytyksiä ja häiriö oli haastellinen, kun Nala teki samaan aikaan eri suuntaan eli koirat juoksi ristiin ja kuului kaverin kutsuja ja stoppikäskyjä. Häiriöön nähden hyvin, mutta vahvistin silti ihan mukana kulkemisesta stoppausta. Lisäksi muutama liikkeestä seisominen ja seisomisessa kestäminen, vaikka itse tekisin mitä tai menisin mihin. Loppuun hyppynouto ja avo:n hyppy. Hyppy tehtiin kahdesti, kun ekalla kerralla tarttes kaksoiskäskyn sivulle tuloon (V:n piti katsella ja kuunnella häkissä olevan tytön ääntelyä). Kokonaisuudessa Vertti oli tänään todella pätevä. Asenne oli kohdillaan! :)

Elmo on vaan jumppaillut, eilen illalla ohjatusti ja tänään taas omatoimisesti tasapainotyynyllä! Sillä taitaa olla tosiaan joku haban kasvatus menossa! ;D Tosin Elmollekkin on agia tiedossa, sillä ilmotin koko shelamijengin kotikisoihin 18.2 (toki katotaan sään mukaan mennänkö vai ei, mutta lupaa -7 = helle! ;)). Ehkä Elmonkin tartteis käydä esteillä vaikka kerran ennen startteja. Tavoitteita ei noihin skaboihin laiteta, lähinnä itselleni kisatatsin herättelyä 6:lla startilla. :)

Vesihölkkää

Tänään pääsi Elmo ekaa kertaa "vesijuoksemaan" Hannelen luokse, Quru toista kertaa. Hannelen mukaan Quru pysyi nyt suoremmassa ja marssiminen oli rennompaa kuin ekalla kerralla. Venyjä ja taivutuksia ja tasapainotyynyjumppaa on tehty. Toki ei vielä voi ihmeitä sanoa, kun toka kerta vasta takana. Quru pääsi kuitenkin jo kovempaa vauhtia pätkän menemään. Qurun ilme oli hyvä, kun joutui tennaria tai siis tassua toisensa eteen laittamaan rivakasti. :D

Elmo oli taas niin ihana itsensä. Hannelen käynnistäessä ekan kerran maton, Elmo seisoi vaan paikallaan ja liukui maton mukana takalaitaan. Sitten taas käveli etulaitaan kun matto ei pyöriny alla ja taas sama maton käynnistyessä - takalaitaan maton mukana liukuminen. :D Näki kuin aivot oikein ruksutti pikkuruskeen päässä ja sit alkoikin vesimarssi sujua mallikkaasti. Hannelen mukaan Elmolla on hyvä itseluottamus, kun se uskalsi jo ekalla kerralla "jättäytyä" marssimaan sinne takalaitaan. Se on niin totta - herra itseluottamus! :) Ihanan järjellisesti tuonkin jutun selvitti, hirmusen rennosti vedessä ja se omien aivojen käyttö on jotain huimaa. ;) Olisin jopa ennakkoon ajatellu, että Elmo saattais ottaa nokkiinsa kun tuollaiseen altaaseen laitetaan, mutta ei. :)

Vaikka veljeksetkin on fiksuja, Elmon olemus kuitenkin erilaista, no toki sillä alkaa olemaan jo ikää ja elämänkokemustakin. Qurukin ottaa vesikävelytilanteen ihanalla reippaudella, mutta sen luonne näkyy siinä, että se kerkee tsekkailla kaikkea sieltä altaastakin kävelemisen ohessa, mm. mitä Elmo tekee altaan ulkopuolella, altaan etuosassa roikkuva metalliketjukin piti haistella siinä marssimisen ohessa jne. Ehtiväinen nuori. ;) Tekee kaiken kovalla tarmolla ja innolla, mutta ehtii myös havainnoida muutakin, kun taas Elmo keskittyy just siihen mitä se tekee (korvatkin sillain sivulle käännettynä) ja mielellään mamma vois olla silloin hiljaa, ei tartteis niillä kehuilla yms. häiritä Elmon ja Hannelen juttuja. Oli se sitten piip-piippiä (laseria) tai vaikka vesijuoksua. Elmo nauttii kaikesta mitä Hannelen vastaanotolla tehdään. :) Elmon vois laittaa vaiks ovesta bussirahojen kanssa ja se kävis itse itsensä hoidattamassa Kirrillä! :D Verttikin pääsee näillä näkymin hommaa kokeilemaan, kunhan katsotaan miten paljon ja millä kokoonpanolla tuota hommaa kevään aikana testaillaan.

Shelami kerrallaan liikenteessä

Tällä viikolla jokainen shelamipoika on saanut laatuaikaa tai siis päässyt citikan kyydillä johonkin yksinään. Ensin Elmo tiistaina Riitta-Liisan luokse, kun pidettiin agiryhmäni jakson päättymismiittinki. Sielläpä olikin paljon kavereita, pari bc-tyttöä, huskytyttö, landeripoika, käppänäpoika, bortertyttö. Elmolla oli paljon tovereita. No ei Elmo pelkästään kamuja mennyt moikkaamaan, vaan jumppa- ja hierontamalliksi. Näytettiin Elmon kanssa mitä kaikkea sitä voi tasapainotyynyllä tehdä, miten niskat veyy tai kuinka habaan saa poweria punnertamalla jne. :) Elmosta on tullut erilainen tuollaisessa isossassa porukassa (toki tilakin oli suht pieni) kuin ennen, meinaan ennen se kierteli ja oli hyvin itsevarmana ja vaikka joku pullisteli, ei tapellut, vaan väisti, muttei kuitenkaan nöyristellyt. Nyt pallillisen uroon saavuttua paikalle, Elmo selkeesti paineistui, tosin saattoi siihen vaikuttaa myös se, että myös naisetkin oli ahdistelly Elmoa oikein urakalla ja oikeastaan sen pistoolia. Omille pojille antaa häädöt, jos lähellekkään arkaa paikkaa menevät...samoin tutuille tytöille, mutta tuolla olikin vieraampia tyttöjä, eikä niille heti hammasta anneta. Elmo haki selvästi tukea miulta ja muilta ihmisiltä. Etten anna ihan väärää kuvaa, Elmo oli siis ihan reipas, mutta verrattuna siihen pallilliseen, mie havaitsin muutosta. Elmo esitti jumppatemppujaan innoissaan ja maata rötkötti rentona hieronnan ja venyjen aikaan. 

Torstaitokoihin Jattilaan otin Qurun, sillä pakkasta oli ulkona melkein 30 pakkasta, niin eihän autossa kukaan pysty odottelemaan jäätymättä, joten tehtiin kaikki yhtä aikaa. Sen ajattelin olevan Qurulle tarpeen. Alkuunsa takit ja rensselit päällä hirveetä haukuntaa (halli on paikka, jossa saa haukkua luvalla), kun esteitä raivattiin pois, mutta kun riisuttiin ja alettiin hommiin, ni sithän tehtiinkin särmänä! Ohjelmistossa (jep, suunnitellut treenit! ;)) oli seuruuta ja kontaktin pitoa sivulla, liikkeestä maahan menoja (siis mukana kulkemisesta) sekä kaukoja (istu-maa) ja lopuksi muutama luoksari. Alkuun pidin hihnassa, koska en luottanu ettei lähe Nalan tai Pongon messiin ja varsinkin kun P:lla oli ihana vetolelu/pallo, jollainen siis Qurulla itsellänsäkin on. Myös P:n noutokapu oli kiinnostava. Mutta lopussa tehtiin luoksarit hihnatta (jep hiukan helpompaa ilman hihnaa :D). Ja leikkiä kunnolla lelulla, eikä haitannu vaikka kamu hiukan aijasikin Q:n lelua.. Miun pitäis vaan luottaa Quruun enempi, sillä silloin ku se tekee hommia, ni sehän tekee, ku se on niin kivaa, eikä se huuhaile muuta.

Eilen olikin sitten Vertin omien treenien vuoro ja seuraksi saimme Ainon ja Annen paikkana Jattila. Lempi ei ihan leiskunut nuorten välillä, taitavat olla liian samanlaisia. No eiköhän treffit jatku ja katsotaan kuin suhde etenee. ;D Ulkona oli taas pirun kylmä, joten molemmat alkuun tehtiin samaan aikaan ja sitten vuorotellen ja odottava koira sai hengailla hallissa, jossa -10 paikkeilla . Alkuun tein seuruuta. Sitten "omalla" vuorolla jättävät, jotka piti tehdä kertaalleen, mutta seisomista jouduttiin hinkkaamaan, koska Vertti oli kuutamolla. Muutenkin teki koko treenit sellain "onks tukka hyvin, näkyyks kello ja tykkääks toi bc-tyttö musta vai syöks toi tyttö mut vai mitä täs tapahtuu?" Tekemisen meininki oli hukassa. :(  Sit tehtiin hyppynouto, AVO:n hyppy ja tasamaanouto. Laiskaa, laiskaa... kyllä Vertti nuo osaa ja tekikin, mutta mie en tykänny intensiteetistä millä se teki! Sit tehtiin ruutua ja paikan hakua. Otin pitkästä aikaa kosketusalustan käyttöön, kun tarjoamistyylillä on vaan paikka levinny entisestään. Tarjoaa niin helposti ruudun etureunaan nauhan taakse tai törpöille. Pari kertaa alustalla ja loppuun ilman ja se oli hyvä! :) Loppuun parit luoksarin stopit ja yksi stopiton luoksari. Vauhti oli jossain muualla kuin hallilla. Ainiin, loppuun paikkis, helpolla mentiin eli näkyvissä ja lyhyellä matkalla. Nou probleemos.

Annelta sain aivan loistava oivalluksen askelsiirtymiiin taaksepäin. Kiitos Anne! :) Olen aina lähteny liikkelle koiran puoleisella jalalla, jolloin joutuu varomaan perskarvoja ja häntää, mutta kun läksinkin liikkeelle oikealla, voi vitsi miten hyvät siirtymät! :) Loisto oivallus!

Eilen oli perinteiset perjantai parturoinnit eli kynsien leikkuu ja tassukarvojen trimmi sekä tukkien kampaus + Penttisten perjantaisiivous, jonka jälkeen pojjaat saa tradition mukaan sudit, sapskut tms. ja sit on kiva aloittaa viikonlopun vietto koko jengin. Siivouksen lomassa otin pitkästä aikaa taas kalanamien etsintää koira kerrallaan ja sivuleikkiä koko köörillä eli vuorotellen sivulle ja siitähän saa huomioo ja namia muiden kierrellessä kateellisina ympärillä! Aivopesua sivulla olon parhaudesta! :)

Aksa on edelleen tauolla, vaikka Jattilassa ei ole kuin -10 paikkeilla, mutta kun lämpät ja jäähkät pitäis tehdä hirmuisessa pakkasessa, niin noup. Kyllä sitä ehtii ja haluaisin, että lihaksisto olis pojilla kunnossa vielä keväälläkin. Kotikisoihin olis kiva osallistua 18. päivä, mutta katsellaan ja mietitään - kokeiltaisko onneamme reenaamatta!? ;)

Lenkit on ollu lyhyempiä kuin tavallisesti, vaikka hyvin pojat on tarennu. Tossut jalkaan, villapaidat alle ja  toppatakit päälle. Nuohan menis noilla vaatetuksilla vaikka kuin, mutta kun oma naama jäätyy.. Aamullakin mittari näytti -34! Huh. TassuTossuTehdas täytyis taas käynnistää, kun Vepalla pukkaa jo varpaat vanhoista tassuista läpi ja muutamia tilauksiakin on sisässä tehtaan työlistalla. :) Koko päivän olen työstänyt yhtä 5 op:n esseetä, ku eilen havahduin että se pitäis palauttaa tänään! Hups. Onneksi se oli jo aluillaan ja nyt päivän aherruksen jälkeen jäljellä enää viimeistelyä.. Näyttää olevan "viime tippa" paras motivaattori.

Tasapainoilua

Tää on pakko kertoo. Eilen jumppasin omia polviani ja siinä sitten tasapainotyynyn laitoin olkkarin lattialle. Mitä tekee Elmo? Kiipee itsekseen tyynyn päälle, ensin asetteli etupäänsä siihen ja sitten hypähti koko koira. Paransi oikein asentoaan tasapainottamalla itsensä sopivaan asentoon ja siinä seisoi ja vatkasi vaikka kuinka kauan! :D Myö nauraa hekotetaan toiselle, ku ei edes halua pois siitä, vaikka kuin näkee että lihaksiin käy. Verttikin sai kunnon häädön irvistyksen säestämänä. Lopulta kun oikein kunnolla kutsuttiin pois, suostui lähtemään! :) No Vertistähän tässä oli siis jokin juttu, kun myö naurettiin niin kovin - tuli ja raapi ihan hulluna tasapainotyynyä etutassuillaan! Sit alkoikin paini-ralli Qurun kanssa ja taistelu kumpi saa olla tyynyn lähellä, päällä jne.. Hassuja koiria koko jengi. No turhaahan mie olen Elmoa jumpannut, eikun päiväksi tyyny lattialle, eiköhän ala Elmo olemaan keväällä timmissä kunnossa! vai liekö menisi ylikuntoon!? :D

Lepoa, lepoa, lepoa ja suunnittelemattomia tokoja

EI tulepäivityksiä ei, kun shelamipojjaat ei ole paljon treenanneetkaan. Agia ei pojat ole päässeet tekemään, kun mie jopa viisastuin todella edellisestä hölmöilystäni (ainoasta kerrasta kun veljekset ovat agin makuun tänä vuonna päässeet) ja olen myös viimeisimmät 2 agikertaa jättänyt väliin oman oloni vuoksi. On ollut kyllä sitkeä tauti ja vienyt kunnonkin niin rapakunnoksi.. huh huh. Välissä jopa luennoilla käynnin jälkeen olin illan ihan poikki ja harmaa ku lakana..ja lääkäriinhän en tietysti voinu mennä. Hölmö mikä hölmö.

Onneksi veljeksistä on seuraa toisilleen ja jotenkin ne on tottuneet tilanteeseen. Tokoa sentään ovat kaikki päässeet muutamasti tekemään ja nyt olon tai olojen (siis sekä emännän että isännän) kohennuttua lenkitkin ovat pidentyneet. Laura on paristi tyttösten kanssa käyny poikia viihdyttämässä (vai olikohan se niin että tytöt on käyny viihdyttämässä itseään poikien luona) ja yhdellä lenkillä viime viikolla Elmo hullutteli ja kutsui peppu pystyssä Muffya leikkiin ja siinä ne "pienetruskeet" (tällä nimellä ne siis yhdessä tunnetaan ;)) hullutteli keskellä katua. Muutenkin koko lenkin kulkivat lähekkäin ja näpsivät toisiaan jne. Ihania hupsuja! :)

2 viikkoa sitten torstaina mentiin koko jengin voimin jo ennakkoon Jattilalle. Kepo lenkitteli koiria vuorotellen ja ekana treenaamaan pääsi Quru. Ohjelmistossa oli seuruuta (pidemmällä pätkällä), luoksetuloa x 2 (lyhyemmältä matkalta), liikkeestä seis (mukana kulkemisesta), hyppyä, seisomisen häiriötä eli paikallaan pysymistä sekä ruudun paikan hakua. Elmo teki 3 x alo-hyppyä (seisomisen vahvistaminen), ruutua, liikkeestä seis x 6, luoksetulo x 1, luoksarin odottaminen x 4, seuruuseen lähtöjä x 4, joista siis seuruuseen lähdöt ja odottamiset vuorotellen.

Sitten alkoikin treenivuoro ja Vertti oli ihan kuutamolla, mikään ei ihan oikeasti onnistunut. No kotiin mentyä syy selvisi, Vertti oksensi monen monta kertaa ja oli todella kipeän oloinen, mutta ilta ruokaa olis halunnu ja yö meni ongelmitta ja aamulla olikin jo ihan normaali ja sai jo pienesti ruokaa ja sit illalla jo ihan normisti ja muutenkin oli ihan normi Vepa. En tiiä mikä se oli ja mistä tuli? Muilla ei laumassa ollu mitään ennen eikä jälkeen.. mie jo säikähdin ja kauhukuvia maalasin, mm. vatsalaukunkiertymää yms. Ekassa oksussa oli kyllä joku heinä (tai sisäkukan oksan pala tms.), tiedä sit aiheuttiko se vai mikä, mutta hyvä kun yhtä nopeasti meni ohi kuin tulikin.

Viime viikolla ei ollut tokotreenejäkään, kun Jattilassa oli möllikisat, eikä luonnollisestikaan meidän lauma niihin ohjaajasta johtuen osallistunut. Mutta tälläpä viikolla oliki sitten kahdet tokot, ensin torstaina ja sitten perjantaina. Torstaina mukaan pääsi Vertti. Ohjelmistossa (suunnittelemmattomat treenit: hyi hyi miua!) olikin siis imporoten ruutua ja sieltähän se paikka alkaa hiljalleen löytyä. Tais olla seuruuta häiriössä. Luoksarin stoppia ja seisomisen vahvistusta lyhyellä matkalla. Muistaakseni myös kaukoja. Muuta en nyt muista, kun ei ole papreilla ylhäällä...

Perjantaina mukaan lähti koko jengi ja kepo taas kävelytti jengiä vuorotellen. Ekana teki Vertti, kun alkoi torstaiporukan (Katja ja Pongo & Jenny ja Mila) edellisen viikon korvausvuoro. Vertti aloitti settinsä häiriköidyllä seuruulla, häiriönä Joonas ja Katja.. heh. On se vaan malttia vaativaa, kun ei saa mennä moikkaamaan. ;D Sitten seuraavaksi (tai ainakin jossakin vaiheessa, en muista) jättäviä, joissa käsky-käsky-käsky -häiriöön siedätystä eli ennakoinnin minimoimista. Hyppynoutoa, ja sehän onnistui hienosti, kunhan malttaa vaan odottaa. Kokeilin ihan yllättäen myös vinoja heittoja ja tehtiin tositosi vaikeitakin (kukaan ei oikeasti voi heittää kisoissa niin tunaristi=vaikeasti ;D) ja onnistui! On hienoa, kun jotain saa ilmaiseksikin, eikä kaikkea tartte hinkata. Tai no vielä en juhli, pitää kokeilla uudelleenkin. Hyppy onnistui myös, tosin ekalla tais olla pitkät piuhat ennen kuin hoksas istua esteen taa. Sit tehtiin kaukoja yliylipitkällä matkalla ja kauhealla liike ja suullishäiriöllä ja onnistui. Vikassa setissä hiukan jumitti, mutta tässäkin taas muistutus miulle, että mitä sitä hinkata, jos saa onnistunutta alle... Loppun vielä koemainen seuruu (keuli ja paremminkin olis voinu tehdä) ja sitten liikkeestä maa- luoksarin stop ja liikkeestä seis --> palkka (jackpotti). EI menny ihan nappiin ku keskitty reunalla olleeseen palkkaan, josta ei sit edes tykänny (kisoista saatua jotain purkkilihamössöä)..

Myönnän, että liikaa oli taas yhdelle treenille hommia ja syy: suunnittelemattomuus! ARGH!!! Muistutus taas: suunnittele ja jackpottina ei mitään tuollaista skeidaa! Eli ensi kerralla kun menen hallille (on sitten laji mikä tahansa), niin suunnitellut treenit. Kaikille muille puhun ja paasaan suunnittelun tärkeydestä ja kuinka se vie asiaa kuin asiaa eteenpäin, ni mitä teen sitten itse!? Epäilen jo taudin olleen joku aivojen pehmenemistauti, kun olen mm. unohtanut kavereidenkin nimiä, jotka varmasti pitäis kyllä muistaa. Mutta Vertti oli hieno ja sanoinkin Jennylle, että Vertistähän voisi oikeasti saada hyvän tokokoiran, jos vaikka hiukkasen useammin treenais kuin sen kerta viikkoon Jattilassa! ;D No aikaa on rajallisesti ja tehdään aina sitä mitä jaksetaan & kyetään ja eniten sillä hetkellä tykätään.

Loppuun tehtiin kimppapaikkamakuu kepon liikkuroimana ja meidän jengistä mukaan otettiinkin yllätysshelami: Elmo. Hienosto teki. :) Sitten Elmo jäi halliin ja teki oman settinsä. Seuruuseen lähtöjä ja luoksarin odotuksia. Pari lyhyttä luoksari ja hienoja. :) Hyppyä ja siinä Epa ylllätti, jäi niin hienosti seisomaan hypyn taakse ja ilme oli sellainen "tiedän tän jutun". Sit pari aksaputkeen irtoamista = hulluttelua ja loppuun puomin kontakti=jarrutus jackpotille (etupalkkana) ja sekin täydellinen! Moilainen loisti eilen. Näkyi hirveä tekemisen into. :) Lepo tehny qutaa.

Quru teki noutoa (miun muistin mukaan eka kerta hallilla) ja tehtiin itse asiassa isolla ohjatulla ja vaadin käteen asti tuomisen. Joitakin kertoja tiputti jalkoihin, mutta viskasin uudelleen ja sitten irrotti vasta irti-käskyllä. Sit tehtiin seuruuta ja luoksareita. Taas ilmeni sivulle tullessa se hypähdys, minkä karsiminen on nyt otettava työn alle. Lisäksi maahanmenoja sekä seisomisia mukana kulkemisesta. Muutamat putkeen irtoamiset ja lelulla hulluttelua. Sitten jackpotti puomin alastulosta eli nostin lappeelle ja Jonttu oli vahtimassa etupalkkaa ja itse otin reilua sivuttais etäisyyttä ja naksu oli messissä ja kävin kädestä palkkaamassa (palasin kauas sivulle) ja sitten hämy sanoilla (kissa, hyppy, tänne jne.) kiusaamista ja saatiinkin lähtemään, mutta sitten onnistui pysyminen ja lähti palkalle vasta tule-käskyllä. On se vaan kiltti ja nöyrä mies! Ihana! :) Kova oli tuijotus ja himo palkalle, mutta malttaa piti. Ainiin, olen päättäny opettaa Qurun haukkumaan käskystä. Päivällä aloitettiin kotona ja ihan sikanopsaa tajus ideaa ja hallilla otin myös yhden setin. Katsotaan kuin tässä projektissa käy.

Lisäksi fyssarilla ovat päässeet käymään Elmo ja Quru, joka pääsi kokeilemaan uutta juttua eli vesijuoksumattoa. Viime viikolla oli Elmon vuoro ja hyvässä kunnossa oli Elmeri eli miun omat venyt oli auttanu ja lavat oli samalla tasolla jne. Jatkan venyttelyä, kun vasen puoli takanta (ylimenoalue) menee (monien asioiden summasta) helposti jumiin. Quru pääsi tällä viikolla ja alkuun otettiin vesijuoksumattoa. Mie niin tykkään Qurun reippaudesta, uusi juttu, mutta niin reippaana menossa mukana! Hypähti altaaseen ja oli ihan sillain mitäs nyt tehdään. Lopuksi käsittelyä pienesti ja piip-piippiä eli laseria takaosaan ja oikealle niskaan/lapaan. Hannele näki altaassa kuin voimakkaasti Q käyttää takapäätään (liikkeet näkee ihan eri tavoin kuin maalla kävelytettäessä/juoksuttaessa) ja mie olin itse havainnut ennen käyntiä, että oikean puolen vatsalihakset ja reidet on jännittyneinä, kireämpinä kuin toinen puoli (yliaktiivisina), niin vedessä näkyi, että se käyttää enemmän juuri oikeaa puolta eli siellä on voimaa enemmän ja siksi se myös sitten näkyy yliaktiivisuutenakin. Nyt siis tiedän jumpatessa vahvistaa vasenta puolta enemmän. Vajaan parin viikon päästä Elmo ja Quru menee molemmat vesijuoksumatolle. Haluan testata tuota juttua, kun olen hyvin utelias ja kokeilunhaluinen kaikkeen koirien lihaksiin liittyvään. Tuo kun on kuiteskin erilaista kuin uinti, jota kyllä pitäis myös taas mennä tekemään Koirasportille. Quru ja Vertti vesipedot tykkäis kyllä niin. Täytyypä ryhdistäytyä sillä saralla lähiaikoina.

Lisäksi kotona ollaan tosiaan jumppailtu ja hieronnasta pojat ovat myös nauttineet. Ainaskaan nyt ei tarvitse huolehtia onko pojjaat saaneet lepoa ja onko treenitaukoa tullut. Lisäksi kävi kuten arvelin eli kun paranen, pakkaset alkaa! No jospa keksittyis nyt opintoihin ja sitten kevään tullen taas treenaaminen etusijalle! ;)

Pientä treeniä

Sisätokot ovat käynnistyneet pakon sanelemana. Tauti otti ja paheni sitten viime keskiviikon treeneistä..viikonloppuna nosti jo kuumetta. Eihän tätä ole kestänytkän kuin useampi viikko, mutta nyt alkaa jo näyttää paremmalle ja virheistä kun oppii, Laura tuurasi eilen miun koulutusvuoron (Kiitos :)) ja tänään jätin myös agitreenit väliin. Pitipä taas valittaa, vaikka oikeasti ei pieni flunssa ole mitään, sillä lukemani kirja Kirottu hiljaisuus laittoi taas pohtimaa asioita. Kannattaa lukea, jos eteen sattuu.

Tuleepahan pojille oikeasti aksataukoa ja itselläkin treenimotivaatio kasvaa (ja samaa tahtia kunto laskee :D). 

Asiaan siis. Kirjaan muistiin mitä sitä on sisätokoiltu tai temppuiltu, ettei shelamit (etenkin nuorisojaosto) ole turhautuneet sohvalla möllöttävään emäntään.

Perjantaina Elmolle jättöjä (odottamista luoksetulon kutsuun), sukan pois vetämistä tai no alkuun sukan kosketusta (kiitos Marjon temppuidean). Vertille samaa sukan kosketusta ja voi-kaukojumppaa. Qurulla sama setti kuin Vertillä.

Lauantaina aamupalat tokoillen. Elmolla sukan vetoa ja "peppu"-temppua eli peruutusta sohvatyynylle. Vertille avo:n kaukoja, "peppu"-temppua ja sukan vetoa. Qurulle "peppu"-temppu jo aikas pystysuoralla sohvatyynyllä ja sukan vetoa. Illalla kimppapaikkismakuu ja siitä sian suteja.

Sunnuntaina Elmo jatkoi sukan vetoa, odotusta eli jättöjä. Vertti teki voi-kaukojumppaa, sukan vetoa ja 2 x metallinouto. Qurulle oli ohjelmistossa sukan vetoa, voi-kaukojumppaa, odotusta eli luoksarin jättöjä, sivulle tuloja (tänne-käskystä, karsitaan vasten hypähtäminen pois), seuruuta pienet pätkät.

Maanantai oli lepo. Tiistaina Elmolle muutama odotus, liikkeestä seis ja istuminen niin seisomisesta kuin maastakin. Vertille uutta juttua eli sivulle tuloa, mutta miun oikealle puolelle (liki), istumista niin seisomisesta kuin maastakin, sukan vetoa ja metallia x 1. Quru teki myös istumista, sukkaa pois ja noutoa (nostoa/käteen tuontia lyhyeltä matkalta).

Tänään Elmolle taas odottamista, mutta nyt välillä seuruusen lähtöjä ja välillä jättöä, metskua (kapulan koskemista), liikkeestä seis. Vertille 2 x metallinouto, avo-kaukoja (matka yli 5 m) ja voi-jumppaa. Qurulle istumista ja noutoa (nostoja ja tuonteja lyhyeltä matkalta sekä tuontia miun liikkuessa karkuun).

Jospa huomenna pääsis jengi Jattilaan tekemään tokosetit. Toki se on ihan voinnistani kiinni. Maltti taitaa olla nyt valtti, jotta tervehdyn.

p.s. kuviakin ehkä joskus otetaan ja tulee, kun uusi akkukin jo saapui, mutta olivatkin liikkeestä tilanneet väärän.. argh. Vaikka vanha oli mallina tilausreissulla. Vielä sitä oikeaa odotellessa kuvauksetkin saavat odottaa.

Vuoden ekat...

....agi- ja tokotreenit sekä fyssarikäynnit takana.

Alkuviikko meni vaan kunnon lenkkejä tehdessä, kun omistajilla yhä vaan köhätaudit jatkuu, niin ei muuhun kyetty. Eilen tilanteeseen tuli korjausta ja Vertti ja Quru pääsivät vuoden ekoihin agitreeneihin. Elmo sai jäädä kotimieheksi ja mie olinkin jo hallilla viettänyt tiistaina kolme tuntia kouluttaen. Oma treenausinto on ollut hiukan takasella, mutta kouluttaminen antoi taas kipinää, mutta eiliset treenitpä lisäsivät intoa tosissaan. Kunhan vaan saan oman olon vielä kuntoon, niin alkaa suunnitelmallinen treenaus. :)

Vertti ja Quru oli aivan liekeissä ja siihen tosiaan liitettynä ohjaajan heikko kunto... en pysynyt perässä. ;) Keppikulma (ensimmäinen) oli haastava, sillä hyvin lähellä tarjolla oli putki, no sinnehän ne molemmat sujahti liukkaasti. Rataan mahtui paljon siivekkeiden kiertoja (edestä ja takaa) ja otin teemaksi noston harjoittelun molemmilla. Qurulle uusi juttu ja palkkailinkin ihan yksittäisiltäkin hypyiltä. Molemmilla kontaktit olivat nopeat, liekö treenitauko tehnyt terää. Qurun keinu oli kyllä extra vauhdikas, kerran tuli niin kovaa päähän että jo ilmassa haroi tassujaan on offiin ja sitten lauta ponnautti niin paljon takaisinpäin jotta takajalat pompsahtivat maahan. Qurupa nokkelana äkkiä nosti vasemman takajalan ja esti sillä keinun nousemisen ylös, mutta kuitenkaan voima ei riittänyt painamaan alas ja lauta oli siis jonkun 20-30 cm ilmassa. Quru siis seisoi ikäänkuin kinttuaan olis nostanu ja varpailla piti sitä paikallaan... Kerran Quru tuli myös läpi keinusta, vaikka oikeesti kyllä yritti pysähtyä, mutta kun se tulee niin kovalla vauhdilla ja ko. keinun karhennus ei kyllä ole ihan kohdillaan, niin löysi itsensä sitten maasta yrittämästä on offia ja keinu oli jo karannut ylös. Huvittavinta tässä oli se miulle haukkuminen ja vielä piti käydä erikseen Lauran luona haukkumassa - naurettiin sen selittävän ettei tahallaan tullut läpi, näittehän että oikeesti yritin! No seuraavan otti astetta rauhallisemmin ja hienosti onnistui! Treenin loppupätkässä oli puomin leijeröinti ja Vertille ei tuottanut ongelmaa, sillä se on selkeästi jo oppinut mitä eteen tarkoittaa. Qurulla piti tätä ketjuttaa lelupalkalle. Sitten alkoi toimimaan. :) Nastat treenit, vaikka alkuun sanoin, etten juoksisi, mutta niinhän sitä tuli hikeen asti kirmattua... Yöllä yskitti ja kovin. :(

Tänään aamupäivästä Elmolla ja Qurulla oli fyssarit. Itsekkin olin huomannut Elmon istuvan vasemmalle (siis Elmon naamasta päin katsottuna) kallellaan kuin Pisan torni. Niinhän siellä sitten löytyikin jotakin häikkää niskan-lapojen seudulla. Hannele sai Elmon suoristumaan melko hyvin ja jatkamme kotivenyjä ja sitten parin viikon päästä uudestaan. Quru oli paljon parempi kuin silloin ennen joulua, mutta vieläkin jotakin pientä kireyttä oikean etusen kanssa ja hiukan myös reisissä kireyttä sekä oikealla selkälihaksen reunassa jokin klikki. Laseri oli kyllä taas Elmon mieleen! :) Se on niin nautiskelija, mutta Qurukin meinaa samanlaiseksi, tykkäs kovasti piip-piipistä.  Hannele totesi molempien pehmenevän kovasti laserilla. Hyvä että nautinnosta on myös fyysisesti hyötyä! ;) Varasin myös kolme viikon päähän yhden ajan, Qurun nimellä, mutta katsotaan kuka sitten menee - voihan se olla että Vertin vuoro.

Tänään jatkettiin tokoilua Katjan ja Pongon sekä Jennyn ja Nalan kanssa. Voi että oli nastaa! Treeni-intoa tuli tuhannesti. :) Pitäisköhän kaivaa ihan tokokisakalenteri esiin? Vertti oli ihan liekeissä, ainakin aluksi. Tehtiin ekaksi luoksarin stoppia. Ekassa käsimerkistä suoraan vinkupallon heitto ja toisessa vasta stopin jälkeen. Oli niin hyvä, ettei enempää. Sitten avon hyppyä. Vielä ennen joulua saattoi jäädä alon tapaan seisomaan tai sitten istuminen tapahtui pitkillä piuhoilla, mutta nyt joka toisto hienoa. Vahvistin istumista myös naksulla kun sen muistin mukaan kerrankin ottaa. Seuraavaksi ruutua, paikan hakua. Ruutu oli keskellä agiesteitä ja niinpä Vertti ekalla yrittämällä lähti aivan väärään suuntaan ja teki keinun kera hienon on off -kontaktin. ;) No sitten löytyi oikea paikkakin, kunnes vaihdoin lähetyspuolta. Sitten löytyikin Vertti A:n alastulolta on off:sta! :D Ihanan yritteliäs ja kertoo kummasta lajista tykkää enemmän. Saatiin Katjalta hyvää vinkkiä miten jatkaa Vertin aivojen käyttöä eli jätän V:n ikäänkuin se olis menny ekalla käskyllä hiukan ohi ruudun tai vaikka nauhojen päälle tms. ja itse olen ns. lähetyspisteessä (vaikkakin lähempänä vielä) ja siitä käskyllä ruutuun. Alkoi Vertillä hahmottua ruudun keskipiste. Tällä jatketaan ruudun työstöä. 

 

Lopuksi tehtiin suuntia. Oliskohan koko viime talvena kerran tehty ja joskus aikoinaan, mutta nyt otin uudet käskyt käyttöön ja namikulhoilla lähdettiin työstämään. Tässä vaiheessa Vertin aivotoiminta sammui. ;D Ei meinannu Olli löytyä lainkaan, kävi useasti tyhjää Vesa-kuppia tsekkaamassa! Ja treenikamut nauroi Vertille, kun poika oli niin onnellisen näköinen vihdoinkin oikean kulhon löydyttyä...ja häntä heilui onnesta! :D :D Pakko oli kokeilla kuinka "nollat taulussa"-ilmeellä onnistuis avon kaukot (jotka siis muuten alkaa jo olla hyvin hanskassa). Ekassa setissä tarttes ekaan istumiseen muutaman käskyn, mutta sit alkoi toimimaan. Kaukoihinkin vaan matkan pidennystä jatkossa. Vertiltä voi oikeasti vaatia, se kyllä osaa jo paljon juttuja. Mie taidan pitää sitä vieläkin ihan kakaran tasolla. Pitää treenata myös näitä uusia juttuja ja tehokkaasti voi:n liikkeitä, jotta Vepallekkin on jotain mielenkiintoa tässä hommassa ja se joutuu käyttämään aivojaan. Ainiin, milloinkahan saisin sen tunnarin alulle...Edelleen ne 200 kapulaa on koskemattomina. Jospa sisätokoilut aktivoituisivat täällä taas.

 

Taidan jatkossa päivitellä tänne myös treenipäivityksetkin eli jos näin jaksan tehdä, luvassa on pitkiä sepustuksia. Lukee ken jaksaa, mutta itselle jää yhteen paikkaan sitten kaikki (mitä muistaa kirjata) muistiin.

Mennyttä ja tulevaa

Alkuun kaikille kiitos viesteistä ja kommenteista, mitä olemme saaneet liittyen Sakun poismenoon.

Vaikka pyrin katsomaan aina eteenpäin, enkä tahdo jäädä menneeseen kiinni, on silti kiva tarkastella mitä kaikkea sitä onkaan ehtinyt tapahtumaan. Jotenkin tässä arjessa tuntuu, että aika menee kauhealla vauhdilla ja elämä on samaa taapertamista ja päivät toistensa uusintoja, mutta kun pysähtyy hetkeksi ja katsoo taaksepäin, havahtuukin siihen tosiasiaan miten paljon sitä onkin ehtinyt ja kokenut. Viikonloppuna tuli kelattua kaikenlaista läpi mitä Sakunkin kanssa ehdittiin ja miten asiat ja ajat ehtivät 14 vuodessa muuttua, saati miten itsekkin on siinä ajassa muuttunut.  Tavallaan tuntuu eiliselle se päivä kun Sakua Kuvansista haettiin, mutta kun tarkemmin ajattelee mitä vuosiin on mahtunut... Ajantaju jotenkin hämärtyy. Muistan kuinka lapsena kesäloma tuntui ainakin nykyiseltä yhdeltä vuodelta. Sitä kun ei elänyt kalenteri kädessä, vaan juuri siinä hetkessä. Vuosi 2010 kaikessa rankkuudessaan oli minulle opettava, minusta on oikeasti tullut huolettomampi ja rennompi -ehkä hiukan elämästä nautiskelija ja vuosi 2011 hujahtikin jotenkin hyvällä otteella. Koen vaikutukset myös koirien kanssa harrastamiseen, vaikka ennenkin olen nauttinut siitä kuuluisasta matkasta, nykyään nautin sitäkin enemmän. Vaikka en kiellä etteikö minussa yhä asu jonkinlainen suorittaja ja tavoitteellinen yksilö, kilpailija, joka tähtää myös sinne päämäärään. Olen yhä suunnitelmallinen treenaaja ja tavoitteita asetan ja kilpailen aktiivisesti, sillä kisoissa päästään testaamaan mitä me osataan. Olen vain paremmin hyväksynyt sen, että joskus sinne päämäärään voi ajella myös sitä maisemareittiä, eikä tarvitse kaahata motaria pitkin.

No jos sitä summais yhteen vuotta 2011. Tavoittena oli, että koko jengi pysyis terveenä ja hengissä. Oma ydinjengi pysyi hengissä, mutta aivan terveenä ei jengi pysynyt. Elmolla mm. hampaan lohkeaminen,  vatsavaivojen hoitoa (mutta sopiva ruoka + lääkitys löytyi), Vertillä eturauhasvaivaa ja alkuvuodesta kolautti polvensa maxirengasta (omalla luvalla!) tehdessään. Kuitenkin isoimpana plussana terveysjutuissa viime vuodelta on Qurun terkkatarkit, jotka kaikki priimaa! :)

Miulla on ollut tuntuma, että menneenä vuonna olisi kisattu kauhean vähän, mutta yhteensä kaikkien kolmen startit laskettuna, olen ollut lähtöviivalla lähes 100 kertaa.. Mutta tuntumaani taitaa olla syynä se, että meillä on ollut niin paljon kotikisoja, jolloin ei tule matkoja ja nehän eivät ole kisareissuja sitten ollenkaan... ;) Ei edes voi miettiä alkumatkasta missä pysähdytään syömään jne. ;) Tokoa treenattiin kohtalaisesti, vaikka kyllä se agility vei pääpainon viime vuonna. Siihen ehkä syynä myös Qurun aikuisuuden saavuttaminen ja reenaamisen aloittaminen.

Elmolle viime vuodeksi pohdittuna:

Elmolle SM-nollat loput kasaan eli se tupla! Ensin puomin kontakti kuntoon. Tokoa saa puuhastella, kisoista ei oteta paineita. Näyttelyihinkin pääsis nyt pallittomana, kun hankkii todistuksen. Sama siis kuin Vertillä, mennään, jos huvittaa. Uintia ja jumppaa & temppuilua, jotta keski-ikäinen pysyy vetreenä niin henkisesti kuin fyysisestikin. ;)

EI saanu Elmo SM-nollia kasaan tai no olishan se saanu, jos sitä ei olis kannettu läpi menneistä puomin kontakteista pois. ;) Mutta siis kesän jälkeen puomi on toiminu erinomaisesti, tosin ohjaaja on luistanu kriteeristä ja vaikka Elmo on pysähtyny puomin reunalle, eikä etuset ole olleet maassa, menoa on jatkettu - Elmon kanssa nautitaan, ei nipoteta. Tilastoissa näkyy paljon hyllyissä puomilta poiskantamiset ja keväällä tuppasi vielä pientä yliaikaa tulemaan, mutta syksyllä meno vaan parani. Kaikkien yllätykseksi Elmo sai 2 X SERT-A ja SM-nollia kasassa 15 kpl. Niin ja SM-joukkuueessa Elmo tekaisi nollan. Mikä on ollut parasta vuoden aksaaminessa -yhteistyö on ollut hyvää. Vaikka Elmo ei olekaan mikään voittaja, minulle se on. Sen kanssa on vaan niin ihanaa mennä, se on helppoa. Elmo tietää minut ja minä Elmon mitä siellä radalla kumpikin tarkoittaa. Pääsisipä tähän tunteeseen joskus noiden nuorempienkin kanssa..

Näyttelyihin asti Elmo ei päässy, mutta todistus saatiin hankittua. :) Tokoa on puuhasteltu enemmän kuin uskalsin edes ajatella. Uimassa käytiin kevät talvi, nyt syksyllä se jotenkin vain unohtui. Kevät-kesä ja syksy jumpattiin erittäin ahkerasti, samoin kotivenyjä ja fyssarillakin on säännöllisesti käyty. Itse agilityn treenaus on jäänyt vähemmälle, mutta eihän tässä iässä niin tartte enää opetellakkaan - ylläpitää ja vahvistaa vahvuuksia. ;)

Vuoden tuloksellinen saldo:
Agility:

• 2 x SERT-A
• 17 SM-nollaa, joista vuodelle 2012 15 kpl (useampi tupla)

56 starttia
17 nollaa	~30 %
10 yliaikaista	~18 %
20 hyllyä	~36%
9 muuta (pääosin 5:a)	~16 %

Jotenki itselläni on sellainen fiilis, että Elmon kanssa lähti erityisemmin rullaamaan vasta tuossa syksyllä kun hölläsin pipoa sen puomin osalta ja tuntui että jumppaamisen tulokset alkoivat myös näkyä. Niinpä tarkastelin syksyä erikseen eli startit elokuusta lähtien:

20 starttia
13 nollaa	65,00%
2 x pienellä ya:lla	10,00%
4 hyllyä	20,00%
1 x 5	5,00%
+ ne 2 sertiä

          Uudet tavoitteet ELMOLLE:

• pitää agility rentona harrastuksena
• käydä kotiSM:ssä, voishan sitä tavoitella finaaliin pääsyä
• kerätä seuraaviin SM:n nollia kesän jälkeen
• AVA syksyllä, jos hyvä tuuri käy
• jatkaa tokon puuhastelua - jos hyvälle tuntuu voisi käydä kokeessakin
• näyttelykehässä käyminen (vetenaariluokkaan kevään jälkeen!)
• jatkaa aktiivista jumppaamista, venyttelyä, uimista 
• käydä säännöllisesti fyssarilla piip-piipistä nauttimassa
• jatkaa temppujen hömpöttelyä
• pysyä juuri niin omalaatuisena otuksena kuin nytkin

Vertille viime vuodeksi pohdittuna:

Vertille tavoitteena tokokokeissa käynti kevään aikana, jos sitä tokon ykkösruusuketta lähdettäis tavoittelemaan. Agissa nousu sinne kolmosiin, mikä on jo huhtikuusta asti ollu vaiheessa. Mikäpäs siinä jos kehässäkin Vertti kävisi, jos sellain sopiva kohdalle osuu. Uintia jatketaan kevät sisällä ja kesällä ulkona ja taas syksyllä sitten uimalassa (jos täällä vielä oleillaan). Vertti tahtoo olla myös sirkuskoira, joten temppuilut saa jatkua.

Vertti on ollut aktiivisin tokokoira porukasta. Kevät treenattiin Jattilan porukassa, kesä enempi taukoa ja sitten syksyllä taas Jattilan porukassa että Taitavilla Tassuilla kurssin verran. Kisauraa ei aloitettu keväällä, mutta syksyllä yhden kokeen verran ja ALO1:llä. Agilityssa tavoite toteutui huhtikuussa eli nousu 3-luokkaan. Siellä ei sitten tulosta ole jurikaan tullut (jopa yksi nolla), mutta mielestäni Vertti on kehittynyt taidoiltaan ja yhteistyöstä on jo alkua näkyvissä. Hyllyprosentti vaan paheni entisestään, mutta oikeasti pääasia = Vertillä (ja yleisöllä) on hauskaa! ;) Ja on miullakin, mie en ota tätä niin vakavasti. Näyttelyissä ei kuluneena vuonna sitten käyty.

Vuoden tuloksellinen saldo:

Toko: 1 koe, ALO1

Agility: 

• nousu 3-luokkaan

• 37 starttia, joista 5 kpl 2-luokassa
  2 nollaa	~5 %
  29 hyllyä	~78 %
  6 muuta tulosta	~16%

    

Uudet tavoitteet VERTILLE:
• agilityssa ohjauskuvioiden opettelun jatkaminen ja jo osattavien asioiden vahvistaminen
• agilityssa yhteistyön löytyminen myös kisakentillä, ehkäpä tulostakin vois toivoa, jopa nollia
• tokossa lähdetään tavoittelemaan AVO1:stä ja sitä kautta TK2:sta ja reenaillaan jo muitakin liikkeitä
• jatkaa aktiivista jumppaamista, venyttelyä, uimista
• käydä säännöllisesti fyssarilla tsekkauksessa
• jatkaa aivojen käyttöä eli temppukoulua
• pysyä juuri niin itsenäisenä oman tien kulkijana kuin nytkin

Qurulle viime vuodeksi pohdittuna:

Lauman vuoden tulokas-tittelin omaava mustaherra-Quru on opetellut elämää tämän vuoden, tehty pohjaa tokohommilla ja nautittu elämästä. Ensi vuonna sitten "oikeita" hommia. Kunhan halli valmistuu aloitellaan aksahommat ja tokohommia jatketaan samaan malliin kuin tänäkin vuonna. Katsotaan milloin on aika sitten kokeeseen, mitään ei laiteta tavoitteeksi, sen tietää kun on oikea aika. Näyttelyissä tarkoitus kevään aikana jokusen kerran kiertää ja terveystarkit myös tehdä. Quimaisterin uraa jatketaan ja syvennetään, ei kuitenkaan uppopalloon tai syvämeren sukellukseen. ;) Toki uusien temppujen opettelua niin paljon kun mamma ehtii ja jaksaa.

Quru kasvoi "miehen ikään" ja terkkatarkkien jälkeen alkoi oikea harrastuskoiran ura. :) Tokoa on tehty pitkin vuotta, välillä enempi ja välillä vähempi. Kokeisiin ei ole ollut edes yritystä, sillä agi vei meidät mukanaan. Agilityssa Q kehittyi huimaa vauhtia  ja kisaurakin aloitettiin hyvällä menestyksellä. Kaikki esteet tuli kisavalmiiksi yllättävän nopeasti ja ohjauskuvioiden hionta on voitu aloittaa. Näyttelyissä pyörähdettiin ekan kerran heti alkuvuodesta, mutta Quruhan oli ihan ruipelo vielä ja alkuvuoden saldona olikin 2 x H, mutta jo keväällä alkoi kehitystä näkymään ja saldona 2 x EH, mutta loppu vuodesta ei enää sitten kehiin asti päästykään, kun edellä mainittu agility oli vienyt meidät mukanaan. Näyttelyissä pienoisena harmina on se kukkopojan häntä! ;) Uintia jatkettiin uimalalla kevät ja kesällä luonnonvesissä.

Vuoden tuloksellinen saldo:

 Näyttelyt: 2 x H, 2 x EH

Agility: 

• 6 starttia, joista

        3 x nolla          50 %
        1x  hyl           ~16 %
        1 x 5               ~16 %
        1 x 8,15          ~16 %

•  shelttiyhdistyksen ykkösruusuke

          Uudet tavoitteet QURULLE:

• jokusessa näyttelyssä käyminen
• tokossa reenausta ehkä hiukan aktiivisempaan tahtiin kuin edellisenä vuotena
• tokossa kisauran korkkaus, ehkä
• agilityssa ohjauskuvioiden opettelua, radanluvun opettelua ja esteosaamisen vahvistamista (itsenäisyyttä, häiriötä jne.)
• agilityssa kisatavoitteena 3-luokkaan nousu
• jatkaa aktiivista jumppaamista, venyttelyä ja uimista
• käydä säännöllisessä tsekkauksessa fyssarilla
• jatkaa temputtelua
• pysyä just niin vauhtiveikkona kuin nytkin

Sanomattakin selvää, että tälle vuodelle toivon koko jengille terveyttä ja toivon myös, ettei tämä vuosi toisi mukanaan mitään ikäviä yllätyksiä. Yhden jutun olen pojille luvannut (katsotaan osaanko pitää lupauksen): hampaiden harjaus! ;D No poikia ei ehkä haittaa vaikka tuota lupausta en pitäisikään..

Itse lupasin viime vuonna olla syömättä suklaata - no en ollu. ;D Keväällä palasin vanhan harrastuksen pariin eli kävin tennistreeneissä (olipa ihanaa kun joku vaati miulta niin että verimaistui suussa ;)), mutta kesän tullen se sitten taas jäi. Katsotaan missä vaiheessa jatkuu vai jatkuuko, mutta viime vuonna aktivoitu juokseminen jatkuu ja kun kerta polvetkin ovat sitä antaneet tehdä, niin sehän on nastaa. Mitään henkilökohtaista muutosta esim. ruokatavoissa tms. en mene nyt lupaamaan, kun en nähtävästi osaa niistä kiinni pitää. Katsotaan vuoden päästä olenko itse saanut mitään aikaan. :) Mutta sen lupaan, että elämästä nautitaan oikeasti, tehdään mistä kulloinkin tykätään.

Viime vuonna harrastettiin kirjaimellisesti verenmaku suussa, ensin Quru könysi agitaipaleensa alussa ja sitten kesällä Elmo Mikkelissä nenänsä verille, tavoitellaan siis hiukan rennompaa otetta myös koirille! ;D Katsotaan mihin se sitten riittää.