Keskiviikon agit

Eilen oli isojen vakkarit eli laatuaikaa ilman Qurua kera agiesteiden. :D Quru jäi Jontun apupojaksi siivoushommiin. Ja hyvin oli pojat hommat hoitaneetkin!

Ennen reenejä käytiin Kuhasalossa Katin, Rodin ja Kyllin kanssa uimassa/uittamassa. Pojathan ei uimaan mene itekseen, tosin tänään poikkeus nähtiin! Kati kantoi ensin Elmon useampaankin kertaan uimaan, sitten oli Vertin vuoro ja välissä pääsi Kylli ja sitten taas Elmo. Kokeiltiin miten pitkälle Vertti lähtee seuraamaan Rodi-chihua (on siis ihan fanaattinen sen perään, kuten Morris oli ennen ja V ei taas silloin kiinostanut lainkaan, liekö Moo jättänyt ko. tehtävän Vertille...), no niinhän siinä kävi, että Vertti-Vesimaisteri lähti uhmaamaan suht isoja aaltoja. Pakko oli Rodin perään päästä! :D Kati siis kantoi Rodia sylissä, joka ei kovin vedestä piitannut...

Agit menikin vallan hyvin, Vertillä oli asenne mukana (ei huuhaillut ihmiskavereiden luo, tarjos ite esteitä jne.). Teemana oli niisto, niistosokkari ja jaakotus. Uiminen ennen reenejä antoi ihan selkeesti jaksamista helteeseen. Elmokin jaksoi hyvin! :) Tosin tuollaisia kuvioita voidaan E:n kanssa treenata, mutta ei niistä ollut "hyötyä", paisti jaskoista. Ne toimivat! :)

Tänään Joan möllit, joihin lähdetään Kuhiksen kautta, jos ei vaan sade ja ukkonen tule. Quru ja Joonas lähtee myös mukaan. Saas nähä millainen quimaisteri meillä asuukaan, ainakin vesikupeissa/saaveissa uiminen on ollut kivaa, samoin meressä kahlaaminen..

Aamulla miun piti mennä Vertin kanssa tokoilemaan, mutta heräsin liian myöhään..kun lomalla tulee hiukan myöhään valvottuakin. Tunnetusti olen yökukkuja, aamunukkuja!

Ollaan muutes Qurun kanssa tehty jo ihan "isojen"juttuja. Istuminen onnistuu jo suullisesta, maahan käsiavulla, paikallaoloakin ollaan opeteltu, samoin sivua, irti-käskyä ja ympäritemppua ja toki luoksetuloakin ollaan harkattu. Tulee niin Moo mieleen, rievut ja lelut on pop! :) Namitkin maistuu, mutta taistelu on kivaa!!! ja ei uskoisi hepulihetkien aikaan, että tämä jannu osaa keskittyäkin ihan johonkin oikeeseen.

"Eilen oltiin Mikkelissä, huomenna en tiedä missä... "

Paljon, paljon on ehtinyt viime kirjailujen jälkeen tapahtua. Citikan mittariin kilometrejä lähes 2500 ja mahottoman paljon ihania kokemuksia, maisemia, elämyksiä, tuttavuuksia jne. :) Varoitan kiireisiä: Tästä tarinasta tulossa siis pitkä, kera kuvien. Mennäänpä aikajärjestyksessä.

Kaksi viikkoa sitten sunnuntaina käytiin Huldiksen luona painimassa. Mukavaa oli jälleen. Selätykset menivät aikas 50-50. Tiistaina olikin seuran möllit, joissa viimeisteltiin Elmo ennen SM:a. Elmo oli ihan vallattomalla päällä, sain oikeesti käskyttää ja kovasti. Meinas mennä ihan omiaan...lupaavaa! Quru oli Joan reenikentällä ekaa kertaa katsastelemassa menoa. Löytyipä paikalta painikaveri Huldakin, jonka kanssa illan päätteeksi sai ottaa jälleen pienet painit.

No keskiviikko pakattiinkin ja torstaina kun lomani (neljä viikkoa! jihaa!) alkoi , sullottiin citikka täyteen tavaraa ja keula kohti Mikkeliä. Matkalla pyörähdettiin Minna-kasvattajan luona. Olipas taas mukava nähdä Minnaa & Verneriä! Ja tuttuun tapaan Penttiset oli nälkäsiä tullessaan, mutta jatkoivat matkaa mahat täynnä! Kiits! :)

Perjantaina "mummo" jäi lastenvahdiksi eli Vertti ja Quru jäivät Sakun kaveriksi Mikkeliin, mikä osoittautuikin kaikinpuolin todella järkeväksi ratkaisuksi. Meinaan rokottamattomat pennut ihan aikuisten oikeesti ajettiin alueelta pois, vaikkapa kuumaan autoon tms... ja muutenkin oli niiiin helppoa kaikkine tavaroineen majoittua jne. kun oli vain Elmo mukana. Sehän ei tunnetusti paljon hötkyile. Ainoota mikä oli probleemos koko viikonloppuna Elmolle, hotskun portaat. Elmohan opetteli Kaisliksella asuessaan kiipeämään portaat takaperin, juu-u (kulki siis ennen kolmanteen kerrokseen portaat ihan normisti, mutta mitä lie mietti, kun rupes pakilla menemään..) niin olis ollu hiukan hidasta ja tientukona oloa, jos olis odoteltu Elmon kapuamista..onneksi oli hissi! ;D

Perjantaille olin ilmoittaunut Elmon vain agiradalle tuntumaa ottamaan. Perille saavuttiin hyvissä ajoin, about kahen aikaan, käytiin kisapaikalla jonottamassa telttapaikka ja sit hotskulle huilimaan. Elmo vetäytyi täyslevolle sängyn alle. Aloitin kisakamojen pukemisen ja pakkaamisen eikä kisamiestä näkynyt..piti hiukan vihjailla hyppy, hyppy, kepit, kepit, eikä vieläkään näkyny kisaajaa. No Joonas liittyi yllytykseen mukaan ja kiipee, kiipee, putkeen läpi, läpi jutut sai Elmon kömpimään sängyn alta venytellen ja siinä se seisoi niin rauhallisesti. Missä se kaikki lahkeessa roikkuminen ja häslääminen?? ;D no Mikkelissäpä tietenkin... Siellä mm. viikonlopun aikana Vertti oli löytynyt keittiönpöydältä, Quru varastanut lattiankuivauspyyhkeen, ja kovalla rallilla karkuun, pesusienen keittiönkaapista --> karkuun jne. Ovat kuulemma tervetulleita uudelleenkin! myö jo ajateltiin, että äiskä on saanu Quru annoksen täyteen, mutta ei ja hyvä näin... :) Ensi viikolla mennäänkin kisaamaan Mikkeliin eli vauhtia ja vaarallisia tilanteita taas Sakunkin elämään luvassa.

Perjantain radalla tyrkkäsin Elmon keppien väärälle puolelle eli kepeiltä vitonen ja yliaikaa.. Lauantaina joukkueessa oltiin mein joukkueen tokana. Eka koira oli hyllyttänyt , joten pakko tuloksen edessä. Rata ei ollut kovin vaikea, heti tiesin miten Elmoa vien. Virheetön ja pari sekkaa yliaikaa. Olin todella tyytyväinen! No kolmannelle koiralle myös hyl ja vika teki nollan, mutta saldomme kokonaisuudessaan hyl.

Sunnuntaina oli aikas vaikee rata mentävänä. Eihän se nenästä vietävälle koiralle pitänyt olla vaikee, mutta kun Elmo ei tykkää takaakiertojen takaakerroista, ja ylipäätän hyppypyöritykset ei ole Elmon juttu. Sarjalla Elmo oli jo mukana takaakierrossa, mutta vilkas miua ja samalla ampas putkelle päin ja vielä sanoin Elmo ei tms. katto miua ja meni putkeen, yleensähän Elmo kääntyy tuollaisissa vielä takasin, mutta nyt ei. Jatkettiin siitä loppuun saakka puhtaasti ja hyvällä innolla. Jänskä juttu, että miua ei harmittanu yhtään radan jälkeen eikä senkään kautta että totuus oli, että kaikki tuloksen tehneet (joita loppujen lopuksi oli 33/158) pääsevät finaaliin. Lähdettiin 8viimeisenä, joten tilanteen tiesi jo startatessa..

Tuosta vain sisuunnuimme ja nyt on saatava lisää intoa hyppypyörityksiin ja takaakieroihin, muutama ajatus jo takataskussa onkin....ensi vuonna mennään noihin karkeloihin, jos vain nollat kasaan saadaan tiukentuneista ajoista johtuen. On se tunnelma jotain niin! Ja katsomoon ainakin, jos ei kisaamaan. Hyvä etten itku silmässä joitakin ratoja kattonut. Se on jotain se kun koirakko tekee agia niin parina, yhdessä nauttien! Tekis mieli lähtä karsintojakin katsomaan., mutta no money, no funny. Huippujen menoa katsoessa saa treeni-intoa ja ideoita ohjaukseen. Ehkä me Vertin tai Qurun kanssa joskus ollaan yhtä hyviä ja taitavia tai ainakin Elmon kanssa säilytämme sen ilon mikä sillä tekemisessä on. :)

Elmo joukkueradalla puomilla:

Joukkueradalla hypyillä tukka hulmuten:


Kuvat: Eeva Nygren

Maanantai huilittiin Mikkelissä, pestiin pyykkiä jne. ja taas pakattiin kamat kasaan. Tiistaina ajeltiin Jyväskylän (Pandan tehtailla, nami!) kautta Mänttään isovanhempieni haudalle, muutenkin pyörähdeltiin tuttuja maisemia katselemassa, lapsena tuli kesäisin mummolassa oltua, joten Mäntän kadut tulivat tutuiksi. Tuntui, että kadut olivat kutistuneet sitten viime käynnin...

Quru evästauolla Mäntässä, hieno mies käyttää haarukkaa:


Mäntästä jatkettiin matkaa Tampereelle. Oltiin kesähotelli Härmälässä yötä (samassa oltiin SM:ssä 2007 ja agirodun aikaan -08 mökissä), oli muutes vika kerta kun sinne mennään, (ainakaan kesähotellin puolelle), sillä koko kevään sisäilmaongelmista kärsineellä ei kovin hyvä ollut olla, meinaan Jonttukin oli aamulla ihan tukossa... :(

Elmoa ei muu kuin väsy vaivannut:


V:n ja Q:n hammasmiekkailukin onnistui hyvin:


Tampereella käytiin tiistaina keskustassa useampi tunti pyörimässä. Quru meni todella reippaasti, mikäs siinä veikkojen perässä tallustellessa tai sylistä maisemia katsellessa. Illalla olikin sitten vuorossa Tampereen etapin kohokohta. Qurun Gabby-mamman (ja Jennyn & Lilin) treffaaminen. On kyllä äiteessä ja pojassa niin samaa ilmettä.

Meilläkin päin tutuksi tullut ilme.

Kimppakuviakin yritimme, mutta tulokset on tässä:

Jengi vauhdissa:




Vertti taisi olla myös treffeistä innoissaan, poika ressu joutui katselemaan menoa välillä hihnasta - astuminen oli vain mielessä..taisi löytää mieleisensä morsiamen! ;D



Keskiviikkoona käytiin Hervannan eläinlekureilla rokotuksilla. Pallukoita ei lääkäri löytänyt, mutta mie kokeilin niin kyllä ne molemmat siellä olivat..liekö tilanteesta johtuen hilautuneet karkuun? Painoa oli 3,8 kg, sama mikä oltiin saatu kotivaalla viikkoa aiemmin eli pientä heittoa mein puntarissa.

No siitä matka jatkui sitten Porin kautta Vaasaan. Tosin matkalla käytiin extempore Merikarvialla. Satamaa etsiessä päädyimme Finnforestin (?) tehdasalueelle. Kääntyminen takaisin onnistui ainoastaan porttien sisällä, no eiku nopea uukkari ja ulos porteista. Matkalla joku työntekijä morjesteli töihin tullessaan, ajatteli meillä ilmeisesti vuoron loppuneen! :D jep, turistit hiukan väärässä paikassa...satamaan löysimme ja maisemia ja merta tuoksuttelimme ja jätskitkin siellä nautiskeltiin.

Vaasassa yövyimme BestWesternissä (Kiitos Pian vinkin!), mikä oli loistava majapaikka verrattuna edelliseen yöhön. Ja hotskun aamiainen, nami! Vantaalla sanoin, että muuten täydellinen aamiainen, mutta kala uupuu. Täällä oli, peräti kolmenlaista! Keskiviikkona käytiin illalla koko porukan voimin katsastelemassa Vaasaa. Meitä viehätti kovin kaikki kauniit vanhat rakennukset, niitä kun ei täällä idässä ole historiasta johtuen.

Torstaina aamiaisen jälkeen keula kohti Hailuotoa. Matkalle tehtiin pissipysähdyksiä sopivin väliajoin, mm. Kalajoella. Sopivasti viiden lauttaan ehdimme ja mahduimme. Majapaikkana meillä oli aitasta (neljän huoneen aitta) huone, missä oli neljälle pedit + koirille oma sohva! :) Tilava ja tosi mukava, just sellainen tunnelmallinen juhannuspaikka! Tosin seinät oli todella, todella ohuet, mm. Qurua ihmetytti naapurihuoneesta kuulunut kuorsaus, samoin naapurihuoneen koirien veden juominen sai Vertin hämilleen. Katseli ympäri huonetta kuka täällä juo? katto parvisänkyihin ja omaa vesikuppia hyvin hämillään ja pikkuQ perässä! ;D Elmo ei itteensä jaksanu asialla vaivata..hih.



Maisemat olivat todella hienot. Kuva juhannusaattoiltana.


Ja pojat "ui" eli kahlasivat meressä ja pehmyt rantahiekka vain pölisi hipparalleissa. Voi kun meilläkin päin olisi tuollaista... Kelit oli koko reissun aivan mahtavat. Lauantaina Hailuodossa ainoastaan ihan hetken tihkutteli vettä, mutta muuten vain aurinkoa, aurinkoa...ja niin tyyni meri torstaina ja perjantaina. Vasta lauantaina alkoi tuulemaan ja sunnuntaina olikin jo viileempi tuulen vuoksi, mutta se taas vähensi itikoita..





Ja mie niin ihastuin tuulivoimaloihin, jotenkin niin jylhiä/komeita, ei miusta lainkaan maisemaa pilaavia... ehkä olen hiukan omituinen mieltymyksineni.



Agiakin siis kisattiin, molemmilla neljä rataa. Vertille 4 hyl ja Elmolle 1 hyl, 1 X 5 (+ya), 1 X 0 ja 1 X 0 +ya pari sekkaa. Vertin tulokset ei kerro kaikkea. Ollaan pysytty tavoitteessa eli intoa ollaan saatu, nyt vaan mamman pitäis suunnata jätskin syönnistä lenkkipoluolle, jotta perässä pysyisi. Niin omia mokiani ja toki Vertin kokemattomuutta ja osaamattomuutta. Ei voi vielä osata, kun ei olla opeteltukaan. Ja nyt on oikeesti reenimotivaatiota. Toivottavasti Verttiäkin kiinnostaisi samalla draivilla reenit kuin kisat, Joonas epäilikin, että ehkä se on seuraava askel, että reeneissäkin on sama "räkäposkellameno".. Elmo meni parasta itteensä lauantaina että sunnnuntaina, perjantaina mie löysäilin enkä ohjannu. Sunnuntaina Elmo oli yliaikasella neljäs, hävis Männistön Päivin Leilalle vain about 6 sekkaa (ja se on Elmon kohdalla vain ihan oikeesti!). Vielä kun painoa saadaan alas (meiltä molemmilta) ja intoa pyörityksiin, niin ajat on alitettavissa, ja sehän tuollakin toisella tehtiin, peräti -0.07! ja sehän riittää! ;)

Ensi vuonna tää lähtee niin varmasti uudelleen, jos vaan ko. geimit järjestetään! Ja toivon ,että hyviä tyyppejä lähtee isosti meidänkin seudulta "etelää" ;) edustamaan, mm. köydenvetoon.

Vaikka reissussa mukavaa onkin, kyllä se koti on aina koti. Isot hyytyi heti, pikkuQ leikki aivan innoissaan, omat lelut ja luut! (vaikka oli niitä kyllä mukanakin) ja oma piha! On taas rallia menty. Koipia on tullu niin lisää, että Vertin perässä pysyy jo hyvän tovin.

Maanantaina naapurin Ruska kävi pikavisiitillä kylässä. Vertti tahtois jakaa ilmeisesti rakkauttaan nyt laajemminkin...



Ainiin, Quru ei tykkää miun laulamisesta lainkaan. Sen tiedän ,etten laulaa osaa, mutta niiiin karmeeta kuulemma, että pitää omalla laululla peittää! Quru siis ulvoo. Ensin teki sitä pentupentupentu-lirkutuksesta, mutta mie erehdyin "laulamaan" ja tuloksena:



Jospa tässä tällä erää. hienoo, jos joku jakso koko romaanin lukea, vaikka useammassakin erässä. :) Jospa seuraavan kerran ois jotakin treeniasiaa..

"Mummo" kyläilemässä

Torstaina saapui paljon (ainakin Sakun mielestä ;)) odotettu "vieras" -hakemaan Sakun kotia. Äitini oli saapunut iltapäivällä meille ja kun tulin töistä oli ilo ylimmillään. Torstaina ei tehty mitään ihmeelistä, tai no käytiin jätskiostoksilla lähikaupalla, mutta kun lähtee liikkeelle vartin vaile ysi ja mukana vanhus ja nuori, tuloksena kiire - juostiin siis pentu ja vanhus sylissä, jotta ei tarttennut oven edessä todeta, että olishan ne jätskit maistuneet. Kyllä ihmiset varmaan mielessään miettivät, että vai tuollainko niitä koiria nykyään lenkitetään.. vai valmistautuvatko nuo koirankannon MM-kisoihin! ;D

Perjantaina "mummon" kanssa pojjaat olivat leiponeet pullaa yms. ja ottaneet muuten vaan rennosti takapihalla auringosta nauttien. Töistä tultuani käytiin kaupunkikävelyllä koko poppoon voimin. Illalla Elmo sai vielä laaatuaikaa käymällä miun kanssa pienellä juoksulenkillä.

Lauantaina vain löhöiltiin koko päivä. Tai no illalla oli kaikilla varattuna ajat pedikyyriin. Qurulla se meni taas kivuttomasti, saparoa maistellen. Ja muut sai palkaksi oman vuoronsa päätteeksi keuhkoa. Lisäksi isoille (Joonas totesi, että onneksi Q:lta ei tartte vielä harjailla hampaita ;D) oli varattu myös hammashoitajalle ajat eli hampaiden harjaus kanatahnalla.

Äsken lähtivät Saku ja "mummo" jatkamaan matkaansa Kuopioon lastenhoitajiksi. Sitten saavat pari päivä kotosalla huilia kunnes tiimi Q & V saapuvat hoitoon SM-reissun ajaksi. Ja hoitosopimus oli tehtynä ennen kuin äiskä oli Qurua tavannut, mutta mieli ei muuttunut. Olivat harjoitelleet perjantaina kassiin pakkautumista, oli jo meinaas salakuljettamassa sitä mukanaan Mikkeliin.. tosin tänään ei siitä ollut enää puhetta, vaan sanoi, ettei tostaina tartte kauheeta kiirettä pitää, voidaan kuulemma ajella rauhassa.. ;)

Ainiin, Qurusta vesi on ihan parasta! Havaittuamme tämän, laitoimme sille takapihalle pienen matala n kulhon (vai miksikäs niitä oikein sanotaan? vanna? saavi?) no kuitenkin. Käy "uimassa" siinä ja tänä aamuna oli miun kanssa suihkussakin ihan suihkun alla, kastui, mutta se oli vaan kivaa! Omituinen Q! :) itse asiassa torstaina yöllä (tai silloin kun työläisen pitäisi olla jo unessa) oli pientä hepulia ja sitä "uimista " harrastettiin myös vesikupissa...

Tässä koko nelikosta muutama kuva:





Ja Quru torstain punnituksilla (ku keskiviikona unohdettiin). Korkeutta oli sentti tullut viime viikosta ja painoa oli nyt about 3,2 kg, pikkuvaaka näytti jo vaan XXXX..joten siirryimme ison käyttöön.



Tylsää touhua...pistää ihan haukotukseksi.



Tänään Quru pääsee Huldan kanssa leikkimään Huldan reviirille Niittylahteen. Katsotaan kuka tänään sanelee sävelet... :D

Isojen laatuaikaa

eli keskiviikon vakkarit eli agit oli tänään vuorossa. Teemana valssit Kyöstin treenillä. Treenit oli tosi kivat, kolme pienempää pätkää, jossa pääsi toteuttamaan valsseja kovemmassakin vauhdissa.

Se on vaan jännä juttu, miten Vertillä on sellainen "laiska"asenne harkoissa, mutta kisoissa on aivan täpinöissään. Tekee kyllä, mutta ei täysillä. Ehkä Vertin mielestä lahjattomat treenaa ja hää vois vain kisailla. :D

Elmon kohdalla 2 isoa ahaata! Ja näitä tapahtuu todella harvoin, kun se yhteinen sävel on jo ollut meillä tovin, eikä olla oikein jaksettu paneutua reenimään ajatuksella. Joskus se kannattaa.

1) kontakteilla jos en yhtään hidasta vauhtia --> loikkasee, ottaa ehkä tuurilla osuman, mutta ei hyvä. Kun hidastan, vaikka kauempanakin kontaktista, juoksee alas ja hiljentää vauhtiaan. Jes! Ehkä tämä oli vain sattumaa, mutta useammin kokeiltiin ja näin se oli. Kiitos Eevis hyvästä havainnosta! Ainakin meinaan jatkossa kokeilla tuota hidastamista, jos päästäisiin nollatoleranssiin turhista vitosista. Elmohan on siis opetettu alunperin 2 on 2 offilla, mutta vauhdin ja iaikoihin pääsemiseksi niistä luovuttiin (ja huomioiden että silloin kisasi medilöissä).

2) kepit. Pyysin Henkkaa kellottamaan. Ensin tein kuten kisoissa eli annoin Elmon tehdä itsenäisesti, Toisella kerralla (itse asiassa tällä tyylillä kahdesti) vedätin kädellä eli periaatteessa näytin joka välissä kädellä about Elmon naaman tasolla. Sekka ajasta pois! Oikeesti! :) kepitys näyttikin paaljon paremmalta, asento ja rytmitys paljon parempi näin kädellä vedättäessä. Luulkoon vaan joku että on se kumma kolkkiluokkalainen ku ei osaa ilman apuja pujotella..;D mutta me tehdään mitä vaan jotta aikaa saadaan paremmaksi!

Eli näillä mennään! Katsotaan mihin se johtaa...

Qurulla oli siis isipoika-ilta, olivat käyneet kahdestaan "lenkillä". Ja pyykkien ripustamisessa oli myös ollut apuna. Ehtinyt vetää paidan alas Joonaksen hakiessa lisää pyykkejä koneelta... hih! Eilen käytiin katsomassa tokokisoja (vain pikkumies mukana), tietysti aloitettiin katsominen ja mallioppiminen EVL:lla, milläs muullakaan. :) Ei vaan, kamut oli siellä kisaamassa. Muutamaa isompaa kaveria treffattiin, mm. pyrrit Elsa ja Vappu, kelpie Hinkuu. Bullmastiffille piti "rähjätä" kun se oli innokkaasti tulossa moikkaamaan. Myös naapurin Reino-malikalle piti isotella. Eli koirien treffausta ja paaaljon tulee kuulumaan tulevaan ohjelmaamme! Ihmiset olivat niiin mukavia. On muutes jännä juttu, että Qurun mielestä mustat koirat (varsinkin isohkot) on jotenkin kivoja ja kiinnostavia..

Kisojen jälkeen Vetti sai viettää laatuaikaa tyttöjengin kanssa lenkkeillessä kotimaastoissa, mukana omistajineen Vappu ja Peppi, Hinkuu ja Vonkaa sekä Elsa. Eli Vertti yksin viiden naisen kanssa! :) Kotona paukuteltiin Elmolle ja Sakulle henkseleitä niin rintarottingilla, vaikka totuus onkin toisenlainen. Vertti sievisteli naisseurassa, ei mitään kukkoiluja, kuten poikajengissä - väisteli tyttöjen välisiä "turinoita". Niin pitääkin.

Kisailua

Lauantaina käytiin koko porukalla kaupunkikävelyllä. Ei mitään ihmeellistä, Quru menee kuin citymies (ei sentään kuin cityjänis, vielä ;)). Autoja suihkii vieressä, mutta niitäkään ei vilkuilla. Ihmisethän on ihan pop, niin mikäs siinä on hengaillessa. Joku kerta lähtee Q ihan issekseen, kunhan ollaan ensin otettu tovereilta mallia ruutukaavakäyttäytymisestä.

Agikisailua

Eilen kisailtiin kotikotikentällä (siis läheisellä Utran kentällä), Vertillä kolme hyllyä, Elmolla yliaika nolla (+1.61) ja sit 5 + yliaikaa 0,19, kun vauhdinhurmassa se puomi..Elmo kulki parhaiten mitä aikoihin, lupaa kivaa SM:iin. Mehän painitaan ihan omassa sarjassa (mm. mitellään Andya ja Henkkaa vastaan ;D), mutta kaikkein tärkeintä olisi että Elmokin antaisin kaikkensa ja innolla. Ja joukkuueeseen lataamme melkein enemmän kuin yksilöihin. Se on meirän juttu!

Vertillä oli asenne mukana! JEE! Kahdella ekalla väärä putkeen suu koitui kohtalokkaaksi, ekalla tuli myös eka rima alas, ihme. Ja vikalla sit miun aivot ei ollu mukana. En tykkää siitä, et jos tuomari on antanu luvan mennä, ni ratahenkilöstö puuttuu asiaan, rima vinossa kommenttia tms. ja sit mene, eiku elä -vatvomista ja kuiteskin tuomari sanoi- mene..no meinasin lähtä aivan väärää rataa suorittamaan eli pasmat oli sekaisin. 4 hyppy jäi välistä ja jotain muutakin säätöä, ohjaus oli poissa, mutta nou hätä. Olen Verttiin kovin tyytyväinen ja vauhti oli jes! :D Päivän saldo tulostasolta todella kehno, mutta sehän ei aina kerro kaikkea.

Pentunenkin oli pitkän päivän mukana. Sen havainnon tein, että koiriin sosiaalistamista tulee erityisesti tehdä. Ja varsinkin "vääränrotuisiin", meinaan aikuiset sheltit on pop, mutta muita katsellaan hiukan kieroon. Mutta ihmiset, voi juupeli kun ne on kivoja ja varsin jos niitten hihoissa saa roikkua tai vetää jotakin lelua. Taistelutahtoa on! Ja ihana huomata, että vaikka agikisoissa metakkaa on, niin ei haittaa, mm. veteli unta useaan kertaan omassa "mökissään" eli Rodi-chihulta lainatussa boxissa.

Pentukisailua

Tänään kävi Qurun painikaverina Eeviksen ja Henkan russelipentu Hulda (Kesänkeijun Varma Ehkä) Totean vain, että kivaa oli, niin pennuilla kuin sivustaseuraajilla. :) Tiedättehän kissa-hiirivaanimiset, hännästävedot jne. ;D
Kuvat kertokoot enemmän.

Leikitäänkö?



Mutta saatkos minua kiinni?



Sainpas!



Kukas se täällä määrääkään? Se jolla on iisommat hampaat?



Vai oliko se sittenkin akkavalta (kuten penttisessä on tapana)?



Ei auta, vaikka tassusta puree tai silmät peittää!



Mutta kyllä se yhteinen tanssikin heitettiin, sovinnon merkiksi! ;D



Huomenna (ehkä) tokokisoja katsomaan ja kamuja tsemppaamaan ja treeni-intoa hakemaan! Ja pentutreffailu jatkuu jonakin päivänä. Tekee Qurulle hyvää nujuta vertaisensa kanssa, vaikka Vemunkin kanssa kovin on kivaa painia.

Möllilöissä käytiin

Naapuriseuran Poksin mölleissä käytiin perjantai-illan ratoksi. Laitoin molemmat sekä Vertin että Elmon molemmille radoille. Ekalta radalta molemmille nollat ja Vertillä oli tosi täpäkkää menoa. Kontaktit oli loistavat ja pidin niillä kunnolla ja kehuin. Kuola roiskui taas pitkin poskia. Myös Elmo meni hyvää vauhtia, vaikka kentän alusta on pehmeämpää ja upottavampaa hiekkaa kuin seuran omalla kentällä.

No toiselta 10: Elmo hypähti puomilita sivuun! ja okserin eteen jäi hetkeksi miettimään.. eli edelleen korvien välissä onkelma... :( No Vertin toinen rata oli varsinainen show! Jo lähtöön mennessä oli sellainen ilme ja veto päällä että pois oksat ja männyt kävyt: Vemu tulee ja kovaa! No näinhän siinä kävi, 2 hyppy jäi välistä ja kun mie olin sen hypyn kohdilla Vertin perskarvat vaan näkyi ja mies oli painellut muurin kautta jo putkeen. No kahden putken kautta puomille, mikä hyvin. Siitä hypyn kautta A:lle, mistä juoksi läpi!!! Juu-u, ei ikuna ole kisoissa (paitti Lieksassa kun karkasi puomille ja kääntyi kannoillaan, kun tajus ettei sinne pitänytkään mennä), eikä mölleissäkään ole tehnyt noin. Yritin napata kiinni, mutta ehti putkeen ja sitten V menikin jo itse aalle takaisin ja kävi kuikuilemassa A:n harjalla ja palasi alas ON-OFF:iin ja oli ihan sellainen ilme, että tää unohtui äsken. Nyt oltiin jo sellaisilla kierroksilla nähtävästi, että vaikka kuin on selkärangassa mitä kontakteilla tehdään, niin mokata voidaan. Eli yhä "härkkimiset" ja valelähdöt yms. jatkuu teholla. Ja tässä syy miksi olen aina kisoissa pysäyttänyt, vaikka jonkun mielestä olisin Verttiä voinut jo nopeammin alkaa kontakteilta vaputtamaan. Jos koira on tehnyt kontakteja about vuoden, ni ei voi. En ymmärrä ihmisiä, jotka opettavat pysäytyskontakit, mutta kisoissa antaa juosta läpi ja kun koira todella sitten syttyy lajiin, vauhti kasvaa ja sitä sitten loikitaan yhä korkeammalta ja korkeammalta. Eihän ne kontaktit alkuunsa kuse, mutta...no se kontakteista. :)

No A:lta sitten putken kautta okserille ja keinulle, täysiä päähän ja tassut maahan. Vau! ja sit renkaan kautta avokulmakepeille, liian vaikea, oisko kolmannella onnistunut aloitus. Kolmen putken kautta loppua kohti missä vielä oma sovellussa yhdellä hypyllä. Että näin. saatiin tuomarilta jotain satavirhettä ja oltiin 3. Hih! :) elmo voitti 10:llä. Mutta Vertillä on tullut se into mitä olen halunnutkin, että agi voittaa ihmiset. Kohta onkin pulmana onkin saada se pysymään käsissä kuolan roiskuessa pitkin naamaa. Harmittavan vähän oli muuten porukkaa paikalla, vaikka kisat on sunnuntaina.

Pikku-Q oli myös mukana ja reipas oli! :) Alkuun otettiin se ihan yksikseen ihmisiä moikkaamaan ja löytyihän sieltä myös kaveri trishelami Kaarlo (Amorosan Kaarlo), Moon velipuoli. ja ihmiset oli tosi kivoja, rapsutuksia ja sylittelyä. Välissä autossa boxissa ja sitten katsomaan isoveikkojen menoa, tosin Vertin toisesta radasta (siis tuosta mönkään menneestä) Quru ilmaisi mielipiteensä tekemällä itse sitä tavaraa! :D Ei siis vielä paljon veikan meno kiinnostanut tai oikeestaan onhan ne tarpeet tehtävä silloin kun on hätä. Tuomarinlahjaksi yrittivät Qurua, ja olisin kuulemma saanut palkintoleluunkin tai pokaaliin vaihtaa! NOUP! Kuka sitten olisi tekemässä iltavillejä! Mein pikku-Q! Myö ollaan ihan <3, kietonu Joonaksenkin jo niin tassunsa ympärille.

Möllien jälkeen käytiin vielä takapihalla leikkimässä, mutta eipäs sekään Qurua vielä väsyttänyt. Mammu (Q:n kokoinen lelu) ja muut nallet yms. on saanu kyytiä, kun isot vetää unta. No ehkä kohta sitten nukahdetaan ja nukutaan aamulla ja pitkään!

Strategiset mitat ja hirvitys

Siis Qurun, omat pidettäköön salassa! :D ja ne tuskin ketään kiinnostaisikaan. Paino eilen eli 9 viikkoisena 2,8 kg. Mein keittiövaaka menee kolmeen kiloon eli kohta saadaan siis etsiä toinen mittaväline. Jos joku miettii miten tuollaisen elohopeen saa punnittua, käyttöön talon isoin kulho (mikä yleensä toiminut boolimaljana), pentu kellautetaan pötkölleen kuperan kulhon pohjalle ja avot, hetken paikallaan ja se on siinä. Jajuu, ainakaan tällä kertaa ei tarvinnut booliin pentua kellauttaa! :D Korkeutta about 24cm (seinää vasten cd:llä ei ehkä tarkinta ;)). Tuntuu, että viikossa jalkoja on tullut mahottomasti lisää.

Tänään on ollut myös aikaslailla huilipäivä pennulla, mie menin töistä melkein suoraan hallituksen kokoukseen ja olin kotona vasta puoli kasi. Kastuin matkalla totaalisesti ukkoskuuron alla.

Ainiin, ollaan sit Elmon kanssa JoA:n minijoukkueessa. Neljännen kerran, -07 ja -08 oltiin medeissä ja -09 ekan kerran mineissä. Yksilöissä tämä vuosi on jo kolmas kerta ja jos ihanneajat pysyy tuollaisina mitä nyt keväällä on ollu - myös viimeiset.

Ainiin, eilen meinattiin työkaverin kanssa ajaa hirvikolari (tai nähdä sellaisen tapahtuvan) tullessamme Enosta. Vajaa kilsa ennen kaupunkiin saapumista iso hirvi hyppäs pientareelta ja pyörähti aivan edessä menneet linja-auton keulilta takasin pusikkoon, tosin jäi siihen reunalle kyttäilemään. Mie olin apukuskin paikalla ja hoin kaverille jarruta, jarruta, hirvi, hirvi, jarruta, jarruta... hää näki vasta kun oltiin jo tosi lähellä. Vilkuteltiin valoja vastaantuleville, jos oli vielä uudelleen yrittämässä ylittämistä. Onneksi säikähdyksellä selvittiin! Tänään "kytättiinkin" kovin tienpientareita aamulla..Kohta nukkumaan, jotta jaksaa taas aamulla olla skarppina. Yksi herätysaamu ja sit la saa nukkua!!!

Onnistunutta Aksaa Vertillä

Teemana tänään twist ja saksalainen Henkan tuomilla pätkillä. Mukaan mahtui pakkovalssia ja niisto-persjättöä. Ekana teimme pidemmän pätkän. Vertti aloitti. Teki aivan sairaan hyvin. Olen itse asiassa enemmän kuin tyytyväinen. Toivottavasti asenne on kohdillaan sunnuntainakin.

Tein 2:lla pakkovalsin ja toimi! 5:lla saksalainen, jota keväällä treenattiin pelkillä hypyillä, sekin onnistui. Pitää vaan rohjeta lähtä alta pois eli Vertin kanssa pitää muistaa laittaa tennaria toisen eteen ja rivakkaasti. 6-7 kohta hiukan "hidasteli" minkä uskon johtuvan epävarmuudesta kun tarjolla olisi ollut vitonen uudelleen. Putken jälkeen muurilla tein niistopersjätön ja sekin toimi! Pitää vaan niistot jatkossa "merkata" vielä selkeemmin. Teimme toisen kerran ja se oli siinä. Turhaa jankata jos kerrankin sujui! :) Elmolla kokeilin kaikkee erilaista ekan ns. varman radan jälkeen, mm. 8-9 ulkokautta missä ei oikeesti ole mitään järkeä, mutta halusin pitkästä aikaa Elmolla toistoja ja se kun ei tykkää jos samaaa tehdään usein ja samalla kaavalla. Myös puomin menin vasemmalta jne. hassuttelua ja hulluttelua siis, innon hakemista SM:iin. Tuntuu vaan niin lahnakkeelta Vertin rinnalla, kerkeen vaikka kuin esteiden edelle...Operaatiolaihis jatkuu Elmolla, jos sitä nopeutta saataisiin lisää (tavoitteksi vaikka syksyn piirinmestikset), kun olisi kiloja vähemmän nosteltavana hyppyjen yli.

Tokalla pätkällä twistit 3:lla ja 7:lla. Onnistui ja samoin keppikulmat yllättävän hyvin. Vertti keskittyi myös yllättävän hyvin, vaikka Eeviksen ja Henkan Hulda-pentunen tuli kentän laidalle. Kerran meni putken "ohi", mutta kääntyi kannoillaan ja kun uudelleen otettiin teki todella intensiivisesti, ei vilkuillut lainkaan. Samoin ihmisten vilkuilu kesken radan oli poissa. Aksa alkaa voittamaan ihmiset!! Jee. Tosin kun ekaa pätkä oltiin alottamassa, Vertin oli ihan ihan pakko käydä Tiina-kummitätiä moikkaamassa, mutta vain kerran ja senkin jälkeen teki todella hyvin. Kun ei saa huomiota eikä rapsutuksia niin pakkohan se on agilityyn tyytyä. :D

Elmolla toisella pätkällä loppunami (eli pedigreemuhennosta pienen pieni annos vedessä, Kiitos Tiina! :)) houkutteli niin että keskittyminen oli enemmän namikuppiin ja Katiin kuin esteisiin. Myös okseria otettiin extraherkulla, mutta muutaman viikon takainen äksidentti oli mielessä. Homma on kii korvien välistä, hyvin pääsis yli, vaikka paikaltaan, mutta silti on passailtava. Tätä on kyllä reenittävä ennen Vantaata. Ja lihasjumejakaan ei oo Elmolla, Silja kävi maanantaina hieromassa Sakun ja Elmon, Verttiä ei tarttennu ottaa ku on niin notkee ja elastinen, eikä jumeja viimeksikään ollut (n. kuukausi sitten).

Äsken käytiin saunassa, meillähän Elmo ja Vertti saunoo kilpaa. Ulos joutuu jos läähättää. Yrittävät kaikin keinoin peitellä läähätystään mm. haukotuksilla tai tunkemalla kuonon toistensa turkkeihin tai katselemalla toiseen suuntaan. Mutta ankarat tuomarit ovat aina tarkkoina ja heti lentää pellolle, kun suu aukeaa! Armoa ei meillä tunneta! :D No Qurukin aloitti tänään saunomisen, alalauteella jälkilöylyissä istuin pentunen sylissä ja isot ylälauteella. Q pussaili miua kovin. <3

Quru on itse reippaus!

Eilinen kynsien leikkuu sujui mielettömän hienosti. Aikaa meni about 5 min. Ihan oikeesti!

No sehän onnistui niin, että pari tuntia kirkonpuistossa hengailua ja rapsutusten vastaaottoa (nähtiin jalkapalloilijoita, pussikaljottelijoita, koiria, lapsia, pyöräilijöitä jne.) ja vielä keskustasta sylikyydillä lenkki. Pariskunta joille on tulossa itselle pentu (islanninlammaskoira) kesän aikana tulivat poikia moikkaamaan. Ihmettelivät kovin, etteivät nää ole sellaisia aristelijoita, no ketkä meidän jengin tietää voi vaan arvata kuin kävi, kaikki kilvan tunkivat syliin ja tönivät toisiaan saadeen itselleen rapsuttajan! mies muistelin meidät nähneensäkin joskus aiemmin, no vakkari kävijöitä joen varren lenkkipoluilla/nurmikentillä. Quru kävi hakkumalla komentamaan Elmoa pois, että hänen vuoro saada huomiota. Meillä onkin jo lanseerattu uusi termi: Justin-syndrooma. Elmohan on siis myös ainokainen pentu ja sen nimestä juontuu nimi Justin. Näillä ainokaisilla tuppaa olemaan omia tapoja ja omia haluja, ja jos jotakin ei saa se ottaa aivoon ja kovin!

Tuo pikkumies on ihan todella reipas, nähtiin mm. ex-työkaveria ja hänen lapsia ja eivät olleet uskoa että ekaa kertaa ollaan kaupungilla, niin uteliaana Quru oli, pää pyöri ja sylissä oli tylsää ja protestoitiin marisemalla. Itsepuolustuskurssilaisten patjoihin "mätkiminenkään" ei hetkauttanut Qurua. Onneksi isommat näyttä niin hyvää mallia. Ja Elmohan nauttii keskustassa olemisesta, se on siellä kuin kotonaan, asuihan se juuri kyseisen puiston vieressä ensimmäiset 2 vuotta elämästään..Ainut mikä hetkautti oli kulman takaa käyntiin päräytetty prätkä, jota tosin minä (paukku- ja pärinäarka)taisin säikähtää enemmän ja pentu minun reaktiota.

No autossa kerkesi pienet unet ottaa, kun kaupan kautta tultiin kotio. No meno jatkui, kun ei tuo durasel simahda kuten pennut yleensä. Johonkin voimaliemeen kai se on selvästi syntyessään tippunut! Minnaaa??? :D Piti ottaa salainen ase käyttöön: possunsaparo eli sapsku! Joonas piti sapskua ja natustelu sai pentusen silmät pyörimään, ei huomannu lainkaan että jotakin tehtiin. Jee! Operaatio ohi ja sapsku kaapiin, no se suututti, meni häkkiin (missä Elmo oli omansa syönyt) ja söi vilttiä missä oli herkun tuoksua...ei makiaa mahan täydeltä! Ruuasta puheenollen, Quru syö reippaasti, taitaa laumavaikutus tehdä tehtävänsä. Nappulakin maistuu vallan.

Miusta tuntuu, että Quru on jo hajulla mitä pissi tarkoittaa, eilenkin puistossa ennen autoon menoa hoin pissiä - no sepä tulikin. Ja takapihallakin kun pissin tekee, tulee hakemaan namia eli tietää että se on kannattavaa touhua. Etu- ja takaovella on pissipaperit ja vain muutamat vahingot on käyny muualle, mutta onneksi ei edes matoille vaan lattialle. Kukaan muu ei 9 viikkoisena ole ollut noin naseva, kuin Quru. Ehkä tuolla omalla pihalla on osansa myös, kerrostalon 3-kerroksesta ei ole niin helppoa opettaa sisäsiistiksi...Ainut mikä tekee hommasta hankalaa on se, että yleensähän pentu viedään ulos kun on herännyt, leikkinyt jne. mutta mites jos pentu on suurimman osan päivästä hereillä? ;) Muuten ollaan "harkattu" luoksetuloa ja omaa nimeä, jotka on jo tuttuja juttuja. Myös istumista ja maahanmenon alkeita ollaan aloiteltu leikin seassa. Ja toki rauhoittumista. Tänään on Qurulla ollut ja on huilipäivä. Lähen just ny isojen kanssa aksaamaan.

Vieraskoreus on poissa

.. ja sehän tarkoittaa ovien kuopimista ja lattialistojen kaluamista klo. 00.00 kun muu lauma haluaisi nukkua! hiukan siinä mietin, että eikös tässä olisi helpommallakin päässyt. ;) Meno on vaan siis mennyt entistäkin villimmäksi. Siksipä tänään on vuorossa ensimmäinen "kaupunkikävely". Oma piha on jo niiin nähty juttu. Lapsiin Quru oli jo tottunut Minnalla (Kiitos Vernerin :)), mikä on todella hieno juttu, meinaan naapurin päiväkodin lapset eivät pikkumiestä hetkauta, harmia vain aiheuttaa kun ei pääsee palloleikkeihin mukaan! (lapset heittelevät palloa aidan vieressä ja meidän jengi juoksee omalla puolella edes takas) Ja sitä protestoidaan aitaa vasten hyppimällä, mutta yllättävän nopsaa antaa kuitenkin periksi ja jatkaa muita puuhia. Keskittyminen yhteen juttuun kun on vielä niin hetkittäistä, kuten kuuluukin.

Yksinoloa ollaan myös opeteltu ja silloin uudeksi ystäväksi Q saa herra K:n eli Kongin jauhelihalla.



Toivomme, että illalla on väsy pikkumies, kynsien saksiminen edessä. Saa nähdä miten helpolla onnistuu tältä kaverilta. Palataan asiaan kunhan operaatio ohi.