keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Ohi syyskuun läpi repaleisen lokakuun

Vielä ei ihan onneksi lokakuu ole mennyt, mutta syyskuu ehti kirjoitustauon aikana hujahtaa..Paljon on tapahtunut. Kerrataan tapahtuneita vaikka lajeittain ja sitten jotain yleistäkin höpinää, varoituksena: kirjoitus on pitkä! ;)

Lähdetään liikkeelle agista. Valkeakosken reissun jälkeen ei olla kisattu kuin piirikset 4.9. Jyväskylässä. Elmolle tupla, mutta kahdelta ekalta radalta ja siten kolmannelta - mikä oli siis piiriksien "finaali" - hylly, sillä keppien aloitus meni pieleen ja Empsu pujotteli takasinpäin enempi kuin kaksi väliä. Vertille kolme hyllyä, mutta kaksi rataa oli loistavia, vain yhdet putket väärästä päästä! Yksi meni aivan käsille, mie olin huono = löysä ohjaaja ja sehän ei sitten toimi Vertin kanssa lainkaan. ;)

Kisojen jälkeen Elmo on taukoillut agista, käynyt hallilla vain muutamasti ja Quru onkin tuurannut sitä keskiviikon treeneissä. Vepa on treenaillut keskiviikoisin ja satunnaisesti ollaan käyty myös itsenäistä kivaa tekemässä, kuten myös Quru, mutta enempi pitäis tehdä. Vertin kanssa käytiin syyskuun puolivälissä Janitan ja Jaakon kurssilla ja tykkäsin! Hirmuisesti! :) Oikeestaan Janitan radanlukuluennon jälkeen tein päätöksen, että Quru ei aloitakaan vielä nyt lokakuun kisoissa kisaamista, sillä en halua taas tehdä samaa virhettä, että lähtisin liian"keskeneräisen" koiran kanssa kisaamaan ja sitten saisin todeta, että ei onnistu vielä se ja se ja se.. Janitan sanoin: "helpompaa opettaa puutteet kolmessa kuukaudessa kuin vältellä niitä 6 vuotta.". Kahdella edellisellä kisakaverilla olen lähteny heti just kun kisaikä on tullu täyteen (Morris 18 kk 2pv, Vertti 18 kk 5pv), jospa miekin olisin jotakin ottanut opikseni.. ;) Mutta jää nähtäväksi kuin kauan maltan olla lähtemättä kisakentille junnun kanssa. Quruhan tosiaan olis kyllä ykkösen tasoinen, sillä se osaakin kontaktit ja kepitkin (paremmin jo nyt hakee kuin Vepa ;)), mutta pidemmälle katsoen sillä on teknisesti vielä paljon paljon puutteita, joita siis pitäis nyt niiku harkata, kunhan sais itseänsä sinne hallille useammin. Jotenkin on se suurin agipalo (omaan treenaamiseen, koulutan kyllä ilolla: jatko2:sia ja 3:n kisaavia) tällä hetkellä hukassa ja tilalla on tokoinnostus! Jep, mutta nou hätä, kyllä tää on varmasti väliaikaista.. ;D Viikonlppuna on kotikisat tulossa, Epalla ja Vepalla molemmilla 4 starttia.

Tokossa tosiaan torstain bc/shelttivuoro on jatkunut kesätauon jälkeen. Treenikamuina ovat siis Katja ja Pongo, Hanna ja Kit ja Riikka ja Flai/Priima. Välillä meitä on ollu niin vähän, että olen tehnyt myös Elmolla. Lisäksi Vertin kanssa käydään maanantaisin Taitavilla Tassuilla Tuire Marjamäen toko-opisssa. 10 kerran kurssi, josta takana lähes puolet. Myös kotona ollaan koko jengin voimin tehty pientä tokottelua. Elmolla seuruuta on palautettu alkutekijöihinsä ja jättävät on suuresti työn alla. Quru on tehnyt myös perusjuttuja, erityisesti takapään käyttöä askelissa.

Viime viikonloppuna Vertti sai uuden kisakirjan, sellaisen pienemmän kuin aiempi ja se on vihreä. Käytiin korkkaamassa tokoura Laukaan kokeessa, tuomarina Katja Rautiainen. Ykkönenhän sieltä napsahti! :)

Verttihän oli jo keväällän 2010 ilmoitettu kokeeseen, mutta koetta edeltävänä iltana kuulin isäni kuolemasta, joten silloin kokeilu jäi. Ja sitten tulikin Morrin kuolema ja tokointo hävisi. Myös paikallaolohässäköistä (mitä tänäkin syksynä on tuntunut paljon olleen) lukeminen on vain siirtänyt kokeeseen menoa. Muutenkin toko oli miun ja Moon juttu.. kokeeseen ilmon jälkeen tuli haikea olo ja varsin kun kaivoin M:n kisakirjan esille ja niinhän sitä tuli muistoja mieleen...

No ennakkopaniikkiani ei yhtään helpottanu tieto ketä paikkamakuussamme on: saksanpaimen, saksanpaimen, dopperi ja Vepa viimeisenä..ja ken tietää miun ja Vertin paniikin ensimmäisenä mainittua rotua kohtaan (juu, tiedän että kaikki eivät ole sellaisia kuin mikä Moon kuolemaan vaikuttamassa, vika on yleensä remmin toisessa päässä..) ja Kiitos Tiinalle Pikkiksen kanssa tehdyistä keskiviikon paikkamakuutreeneistä!! :) Muutenkin Pikkis on auttanu Verttiä roturasisimistaan, kun Pikkis on kuiteskin agia tekevä saksalainen (+ tyttö!)! ;D ja sellaisistahan shetlantilainen ei voi olla tykkäämättä! No lopulta toinen ko. koirista olikin poissa ja meidän setissä oli bc, sakspai, dopperi ja Vepa.

Pisteet oli 164 p. vaikka yksi liike nollattiin Vepan oma-aloitteisuudesta johtuen.. ;)

Luoksepäästävyys: 8! :( (mie kun tunnen Vertin olisin antanu enintään 5, meinaan perutti miun taa ja tuli vasta "houkuttelun" jälkeen käsiteltäväksi, no videolta katsottuna just ennen luoksepäästävyyttä katselee ketä vieressä onkaan... argh! ei ollu todellakaan omaitsensä.. no tuomari ilmeisesti katsoi rodunomaiseksi toiminnaksi ja antoi sitten mitä antoi...näin siis voi olla hyötyä shelttien "maineesta"... )

Paikkamakuu: 8 (alussa annoin kaksi käskyä tietoisesti, kun oli edelleen hiukan "kuutamolla"eli keskittyi ja katseli muualle, tuomari ei kuullu ekaa, mutta rokotti myöhäisestä käskyttämisestä eli kuuli vain sen jälkimmäisen, makuu oli hyvä (tuomarinkin mielestä), vaikka vieruskaveri nousi välillä paikkojaan putsailemaan..)

Seuruu hihnassa: 9 (miusta hyvää, tuomarin mukaan seuruu hyvää, mutta käännöksissä hiukan irtosi ja siitä pisteen vähennys)

Seuruu ilman hihnaa: 9 (miusta hyvää, tuomarin mukaan seuruu hyvää, mutta käännöksissä hiukan irtosi ja siitä pisteen vähennys)

Liikkeestä maahan: 10 (Hieno!)

Luoksetulo: 10 (Hieno!)

Liikkeestä seisominen: 0 (liikkurin sanoessa käsky, näin sivusilmällä, että V jäi johonkin ja mielessä kävi, että ennakoiko seisomisen, mutta käännyttyäni huomasin shelamin olevan hienosti maassa... Treeneissäkin Vertti on harrastanu tätä = tiedän mikä liike tulossa eli ennakointia! ;D)

Hyppy: 9 (piste meni kun läksin kohti koiraa, Vepa haisteli hyppyä, mutta nenä ei kyllä lautaan osunut vaan se oli sitä ilmanuuskutusta)

Kokonaisvaikutus: 10 (Koira teki iloisesti loppuun asti ja ohjaajan toiminta myös hyvää)

Harmi tuo nolla, mutta mie olin kyllä oikeesti todella tyytyväinen Vertin asenteeseen. Opin myös sen, että V saa mennä jo paikkamakuseen kovemmalla vireellä, kun nyt olin laskenu sen tosi alhaiseksi, yksilöihin nostatin sen ilmeisesti sopivalle tasolle. Itseänikään ei enää jännittäny paikallaolon jälkeen, kun tavoitteksi olin asettanut Vertin hengissä pysymisen! ;) ja yksilöissä oli ajatus tsekata missä mennään. Jatkossa mennäänkin AVO:ssa! :) :) siis Vertin kanssa, seuraava alokas Elmo ja sitten Quru...Kokonaisuudessaan kokeesta jäi kiva maku. Tuomari oli tosi kiva, joskin suht tiukka siihen mitä ennen olen alon/avon tuomarointia nähny. ALO:n taso oli myös hyvä, 5/8 sai ykkösen ja loputkin muistaakseni hyvät kakkostulokset.

Mitäs muuta. Saku täytti 14 vuotta! On ollut meillä nyt kolme viikkoa lomailemassa ja käynyt Hannelella hoidossa. Mie sanoin jo ennen hoitoja että kukaan meidän pojista ei haluis liikkua, jos olisivat niin jumissa kuin pappa, se kevään "möyhennys" ei tehny muutenkin jäykälle papparaiselle hyvää (no kenelleppä tekis, mutta..). Hannele on tehny kyllä ihmeitä. Saku on alkanu leikkimään Vertin ja Qurun kanssa, tai siis luulee leikkivänsä niiden kanssa, vaikka kaksikko ei ole papparaista huomaavinaan.. ;) Sakun leikki on sitä, että puree/näykkäsee molempia kun hippastavat ohi. Muutenkin se on virkistyt ja tehny jopa pahojaan.. mm. eräänä päivänä kun tuli kotia, oli toimistohuoneen (missä Sakke on yksin olleessaan) metallinen roskispönttö kaivettu työpöydän alta, kaadettu ja sisältö (paperit) pitkin poikin.. ;D Vauhti ei ole kovaa, mutta jäykkyys on vähentyny ja liike on "puhtaampaa". Ainiin, en ollu uskonu, ku äiti oli sanonu Sakun kaljuuntuvan, se oli tosiaan totta. Se oli ku nelikuinen sheltinpentu, päällyskarva poissa ja alusvillakin sellaista höttöä. Pallin poisto tosiaan pistäny tukan irtoomaan. Näytti joko sille, että se olis keväällä ajeltu klaniksi tai pennut tehneelle nartulle.. heh. Ja kuulemma se oli ollu pahempi! Tosiaan ihmeen nopeesti uus tukka on kasvanu, sillä kolme viikkoa sitten päällyskarvaa oli raitana selässä ja nyt on jo kylissäkin. Häntäkin on kyllä karsea! ;D sellainen ruoska..ja pöksykarvat, ai siis mitkä?! ;D ja tummasoopeli vaaleni..



vertailuksi kuva esim. toukokuulta


Lisäksi Vertti luuli Sakun nähdessään, että se on tyttö. Yritti ekan illan astua, mutta sitten uskoi, että tätä "tyttöä" ei astuta, kun se kovin irvailee. Qurukin on ollu ihan säyseä Sakun kanssa, kuten se yleensä tytöille on, niitähän pitää mielistellä, eihän niille kukkoilla! ;)

Elmo on myös käyny Hannele-fyssarilla ja tutut paikat eli oikea lapa ja hauis ja vasemman puolen "ylimenoalue" olivat erityisesti hoidon kohteena. Nyt meillä on uudenlaiset venytykset menossa ja ensi viikolla katsotaan kuin vasen kylki on venyny ja saadaan uudet jumppaohjeet. Elastiset herrat eli Q ja V:kin pitäis käyttää tsekkauksessa ennen talvea, mutta ne on kyllä pysyny vetreinä omalla hieronnalla/jumpalla.

Vertin sukulaisia käytiin myös syyskuussa moikkaamaassa Amorosan kasvattitapaamisessa. Siellä oli temppukoulu ja Joonaskin laitettiin mm. Vepan kanssa opettelemaan tassujen laittoa jalloille ja askeleiden ottamista, vatiin tassuja jne.. Olen nähnyt sen jopa paristi ottaneen kotonakin jotain perustemppuja poikien kanssa.. heh.



Sukulaisien tapaaminen on lystikästä ja kun amorosalaiset kokoontuu, se on myös vauhdikasta, mutta suurin osa kuvista on rauhallisesta osuudesta eli temppujen teosta, jolloin amorosalaiset pääsivät käyttämään aivojaan! Lisää kuvia täällä. (linkki tulossa...)



Myös Quru ja Elmo tykkäävät Vertin sukukokouksista



Niin, juu, sukulaisista puheenollen. Qurun Muffy-mummo kävi silmätarkissa ja diagnoosina PRA-epäilyttävä, joten Qurun jalostussuunnitelmat ovat jäissä, kunnes uusintatarkistus tehty ja lopullinen diagnoosi selvillä, jos PRA, Zupa jää ilman naisia (jollei sitten joskus dna-testi valmistus ja Quru ei ilmene kantajaksi tai sairaaksi..). Katsellaan ja odotellaan mummon uusinta tsekkaus.

Mulla opinnot ovat jatkuneet, vaikka opiskelukone ei ole oikein käynnisty 100 %:lla teholla, jotenkin aina syksy on väsyttävää aikaa... kun tietää että pitkä, kylmä talvi edessä. Tykkään kyllä vaan niin paljon kesästä. Juu, kyllä kuulaat, sateettomat syksypäivätkin ovat ihania, mutta kun tuntuu, että sataa, sataa ja sataa.. neljän koiran pesu ei ole herkkua. Viikonloppuna määrä väheneekin kolmeen, äiti tulee Sakkeuksen hakemaan, tosin mutaman viikon päästä Sakke palaa jengiin, lisää hoitoja ja äiskä pääsee reissuun.

Kuulumisiin taas (ehkäpä hiukan tiheämmin.. ;)) Mukavaa syksyn jatkoa kaikille! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti