Huhhuh, katsotaan jos saisi jotakin kirjattua ylös menneestä (loppu)vuodesta. Haaveeni on, että aktiivisempi päivittely taas jatkuu tämän jälkeen. Arki on asettumassa sellaisiin uomiinsa, jotta ehkä se myös onnistuu.
Mistähän lähtisi liikeelle, niin paljon kaikkea, mutta tavallaan ei mitään. Paljon tavallistakin tavallisempaa arkea, mutta silti kun katsoo taakse, huomaa vaikka ja mitä muutakin on ollut.
Viime päivityksen jälkeen on hyvästelty Jyväskylä, asuttu puoli vuotta Kotkassa, tehty ensimmäinen muutto ja eletty kerrostalon 6. kerroksessa keskustassa, oltu siis ydinkaupunkilaisia. :D
 |
| Eno huolisaan, että päätyy mukaan, siskon pojalla rennompi ote hommaan... |
 |
| Muuttaminen Elmolle tutttua juttua, ehtii auringostakin nauttia |
Tehty toinen muutto omaan taloon. :) Ihania ystäviä on käynyt kylässä. Tehty pari hotellireissua Jyväskylään, yksi agikisa ja yksi näyttely. Käyty Amorosa-päivillä. Käyty Tallinnassa, vietetty joulua maalla Tuuloksessa..
Syksyllä sain viran Vantaalta, ja nyt lomalla, sillä sain nyt toisen viran lähempää kotia ja aloitan ensi viikolla.
 |
| Amorosalaisia 2015 |
 |
| O-HOY-mäellä tähyilemässä |
 |
| Shelamipojat ja Lauran shelamitytöt |
 |
| Sama jengi Katariinan meripuistossa |
Ollaan liitytty syksyllä uuteen seuraan, Joonas on aloittanut agility treenamisen ja kisaamisen (jep, ekat kisat oli jo lokakuussa muutamien treenien jälkeen) olen aloittanut uusien koirakoiden kouluttamisen ja itsekkin päässyt treenaamaan kesän tauon jälkeen. Olen kokeillut bc-aksaa ja voittanut KKS:n seuramestaruuden ihanalla bc-pojalla. :)
Kai sitä voisi kertoa myös mitä shelameille itselleen kuuluu. Yleisesti pojat ovat voineet hyvin, lukuunottamatta kennelyskää, mikä saatiin Jyväskylän näyttelystä. :( Onneksi lievänä meni ohi ja pidettiin kunnon lepo ja karanteeni. Ja sitten tulikin jo pakkaset eli leppoisuus jatkunut, :D Syksyn aikana hoidettavana on käyny kaikki Jerryllällä, viimeksi marraskuussa koko jengi ja syyskuussa Redi ja Quru.
Elmo on "eläköitynyt" agilitysta, saanut ihan muutaman kerran hömpötellä hallilla jotain lauantai-illan ratoksi. Vuonna 2015 startteja kertyi 7 + SM:t. Yhdessä näyttelyssä kävi EH:n saaden. Elmon suuri "uusi" harrastus on ollut kesän ja syksyn aikana mätsärit. :D Joo, meillä ei ollut muutakaan koiramaista touhua alkujaan täällä, niin mätsärit oli hyvää sosiaalistamista juoniorille ja hyvää aktivointia myös seniorille. Menestys on ollut huikeaa, joka kerta papparainen on raahanut palkintoja kotiin ja kahdesti mm. BIS4. :D Toinen Elmon uusi harrastus on kennelliiton kaverikoirailu. Testi läpäistiin ja kolme keikkaa suoritettu. Kaverikoirailu on kyllä niin Elmon homma. :)
 |
| Palkintorohmut. :) Elmoa väsyttää, ensin tunti kaverikoirailua ja siihen päälle mätsäröintiä |
Vertti taukoili myös edellä mainituista syistä agilitysta loppukesän
ja pääsi syksystä kisaamaan muutamat startit. Kokonaisuudessaan vuonna
2015 kertyi 39 starttia (+SM:t) kera parin A-sert:n.
Sydämessä
aiemmin kuulunut sivuääni ei ole antanut allekirjoittaneelle mielenrauhaa, vaikka sen kuuntelutin sydänlekuri Hartikaisella keväällä rokotusten yhteydessä. Silloin tuomiona oli, että ei huolta, eikä tarvitse jatkotutkia/ultrata tms., kun sydämestä kuuluvaa "ääntä" ei edes sivuääneksi luokiteltaisi. No minut tuntevat arvaavat, että siihenhän se ei jäänyt, joten suuntasimme Veken kanssa joulukuu alussa Lahteen
Lambergin Sepolle.
"Sydämen ultraäänitutkimus sivuäänen takia. Vertti koiran sydämessä ei todeta laajentumaa. Vasemman eteisen koko on sallitun rajoilla. Sydänlihaksen seinäpaksuudet ja supistuvuus ovat normaalit. Dopplertutkimuksessa aortassa ja keuhkovaltimossa mitataan normaali virtaus. Väliseinävuotoja ei todeta. Vasemmassa eteiskammioläpässä todetaan lievä, varsin laminaarinen vuoto. Tavallisesti tämäntyyppistä vuotoa ei vielä kuultaisi sivuäänenä, Vertillä se voidaan hennosti kuulla. Näillä muutoksilla oireita ei kehity eikä lääkehoidolle ole tarvetta. Koska sivuääni ilmaantui sylkirauhastulehduksen aikoihin, voidaan epäillä tulehduksellista läppävauriota. Useimmiten läppävajaatoiminta on hitaasti etenevä sairaus. Tyypillisiä oireita ovat yskä, yölevottomuus ja rasituksensiedon lasku. Jos selvempiä oireita ei ilmaannu, kontrolloisin sydämen vasta 1,5-2 vuoden kuluttua. Nukutusprotokolla kompensoituun sydänsairauteen."
Sepon mukaan saamme jatkaa edelleen elämää ihan normisti, urheilla, kilpailla, ihan kaikkea normaalia täysillä, kun eihän Vekellä oireita ole ollut vielä ja toivotaan, että ei tulekkaan. Tiedä emme siis, onko synnynnäistä (mikä ilmenee iän myötä, siihen V olisi ollut ilmaantumisen aikaan aikas nuori) vai sitten sen kesän 2014 mysteeripatin/sylkirauhasjutun seurausta. Pääasia kuitenkin, että mitään "kuolemantuomiota" emme saaneet. :)
 |
| Mereltä tulee tuoksuja Vertin nenään |
Quru on voinut erinomaisesti Kymenlaaksossa asuessaan. Suorastaan nauttinut, sillä kerrostaloasuminen oli Kuisman mieleen. Esimerkiksi Quru pääsi ilman koirakamuja tutustumaan merkipäivien ilta/yöhumuun kävelylle, mikä piti sisällään ilmaisen nakin Vauhtinakki-grillikioskilta! :D Agilitysta Qurukin oli tauolla loppu kesän, koska ei ollut treeniseuraa, eikä -paikkaa. Sittenpä Q siirtyikin J:n ohjaukseen. Viime vuonna Qurulle startteja kertyi minun kanssa 20 ja Joonaksen kanssa 2.
Jesper on viettänyt 3-vuotissynttärit, miehistynyt (fyysisesti ja henkisesti), tiputtanut karvansa kaikki kerrostalossa asuessaan ja kasvattanut sitä takaisin, jatkanut agilitya pitkähkön tauon jälkeen. Startteja kertyi viime vuonna 0 ja yhdessä näyttelyssä kävi EH:n saamassa sekä yhdessä mätsärissä sijoittuen pun kolmoseksi! :D (huomaa, että meillä ei tosiaan ollut aluksi Kotkassa agilitya, kun ehdittiin kierrellä mätsäreitä.. ;)), edelleen MaMu! Tärkein tehtävistä on se.
 |
| Posti toi synttäripaketin Jesperin nimellä :D |
 |
| Jesper-eno 3 v ja Redi-siskonpoika 6 kk |
Redi on kasvanut, kehittynyt ja komistunut. :) Uutta kuvaa ei ole, tässä ikää n. 6 kk.
Kohta tulee vuosi ikää täyteen ja kovin odottamani terkkatutkimukset edessä. Käytiin Jyväskylän näyttelyissä. Niin ja näyttelyihin treenattiin mätsäreissä ja usein penunen toi tuliaisia kotiin. ;) Kotkassa seuraan päästyämme kävimme myös jokusen kerran koirakoulun harkoissa, ihan vain näkemässä muita koiria ja harkkaamassa perusjuttuja häiriössä. Aikaslailla Redi on saanut elää pellossa, jokusen kerran päässyt hallille juoksemaan putkia ja riman yli. Oikeata osaamista ei ole, eikä tartte vielä ollakkaan, selvitetään ensin kropan tilanne ja mietitään alkaako mikään treenaaminen vai jatkaako Hynynen samaa menoaan. Ihana se on, niin reipas ja avoin, taisteluhalua enemmän kuin näillä kellään, mutta samalla jotain niin sympaattista hyväntahtoisuutta ja mamman poikaa (enoonsa siis hiukan tullut).
ERI, Paavo Mattila:
"Hyvin rakentunut uros, joka voisi
olla aavistuksen lyhyempi. Hyvän mallinen pää. Kaunis ilme ja korvat.
Erinomainen kaula. Hyvin kehittynyt runko. Hyvin kulmautuneet raajat.
Ajoittain hieman korkeahko häntä. Hyvä laatuinen karva. Liikkuu hyvin.
Miellyttävä käytös."
EH, Andrew Brace:
"10 months sable. Rather lacking in head type & a little long coupled, but good basic construction. Moves well behind, a little wide in front. Tail carriage rather high."
Uusi vuosi aloitetaan lääkärikäynneillä, perjantaina Elmo ja Vertti suuntaavat hammaspuhdistuksiin ja Vertiltä samalla reissulla otetaan viralliset selkäkuvat, ikää kun alkaa jo olla, niin haluan tietää missä mennään. Seuravaksi sitten jännätäänkin Redin kropan kokovalaisua. Sen jälkeen toivonkin, että lekurikäyntejä olisi yhtä vähän tänä vuonna kuin viime vuonnakin.
Tavoitteita en aseta, harrastetaan ja kisataan, jos siltä tuntuu. Jotenkin koen, että "luopuminen" agilitysta Elmon kanssa on muuttanut agilitypaloani. Toki myös muutto hyvien agiystävien- ja treenikamujen luota pois on osaltaan vaikuttanut agilityintooni. Pakolla ei väännetä, kuten sanotaan: "aika aikaansa kutakin", mutta ei, en ole vielä lopettamassa, pieni palo ja liekki palaa yhä, asiat vain muuttavat muotoaan. Kouluttaminen ja erityisesti nyt uutena J:n ja Q:n koutsaaminen on kivaa. Ja onhan miulla Jepe (ja tietty Veke), voisimme vaikka palailla kisakentille, se saattaisi saada liekin palamaan kovemmin... Joka tapauksessa yritetään nauttia elämästä ja ihan arjesta. Aina ei tarvitsisi suorittaa, tosin allekirjoittanut miettii jo mitä sitä opiskelisi seuraavaksi jne...
