Uutta ja ihmeellistä

Shelamipoikien maailma muuttui tai no voi sanoa, että myös omistajien maailma muuttui pienen nyytin myötä. Lauma kasvoi jälleen yhdellä jäsenellä ja kuten tapana on ollut, lähes kaksi vuotta olikin jo täynnä edellisestä..;)

Pojat ovat ottaneet uuden tulokkaan hyvin vastaan. Vertti ja Quru tahtoo omia nyytin itselleen muilta, Jesper on innoissaan, mutta kokee kuitenkin pientä katkeruutta, sillä makkariin ei pääse tällä hetkellä, eikä sänkyyn! MaMun elämän yksi kohokohdista on nukkua mamman kainalossa.. ja sitä piti protestoida parina ekana yönä tekemällä sitä itseään tulokkaan tulevaan huoneeseen.. Redi on myös hyvin innoissaan, mutta täytyy varoa sen innokkuuden ja vauhdikkuuden kanssa, tosin hyvin sekin osaa hillitä itseään. Elmo nyt on Elmo, haistoi nyyttiä ja se oli siinä, tuollainen sitten tällä kertaa! ;D Taitaa olla enemmän ihmeteltävää tässä kaksijalkaisilla kuin shelamipojilla. Kyllä koirat ovat sopeutuvaisia.

Hassua tässä on ollut myös se, että en olisi vielä tovi sitten uskonut, että kepo lähtee agihallille ilman minua. Toissa torstaina pakkasi Veken ja Redin kyytiin ja hurautti Ruukin treeneihin ja palatessaan oli ihan innoissaan. Näin ne asiat muuttuu. :)

Ennen H-hetkeä olin vielä edellisenä iltana agihallilla myös. Ehdittiin testaamaan uusi kamera.

Redin kepittely ja puomi jäivät tällaiseen vaiheeseen. Katsotaan milloin mie pääsen jatkamaa vai "varastaako" kepo Redinkin.. ;)